sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Thiiiis week was..

Viime viikko oli kyllä aikamoista häsläystä ja se jatkui sellaisena loppuun saakka! Tässä vähän juttuja ja tunnelmia.




Ensinnäkin, nukuin tiistaina totaalisen pommiin ja hyökkäsin 20min myöhässä Fabuloukseen testaamaan sokerointia. Olin suhteellisen kauhunsekainen ja pöllämystynyt, joten päädyin puristamaan hoitotuolin reunaa hieman turhan lujaa. (Ihan btw, jos joku etsii solkkurasvoja ihan katukuvasta, niin fabulouksesta löytyy :))






Kuten sanoin, jännitti ihan ketusti. Joku nyhtämässä karvoja irti sokeritöhnällä. Brrrh. Pelko osoittautui kuitenkin ihan aiheettomaksi. Osaavan Minnan käsissä homma ei kirpaissut ihan oikeasti kuin parissa hassussa kohdassa.

Sokerimassa jota karvojen poistamiseen käytetään on 100% luonnontuote ja maistuu muuten ihan tikkunekuilta, MMMM!




Samalla sokeriklöntillä voidaan käydä läpi kaikki kropan alueet, se vaan muuttuu hiljalleen tuollaiseksi ällöttävän rusehtavaksi kuolleen ihosolukon jäädessä siihen kiinni. (Nuo mustat klöntit ovat sitten kaakelimaalia, jolla leikin edellisenä yönä :D) Siksi homma on myös ekologisempaa, kuin mm. vahaus, jossa liuskoja kertyy aikamoinen kasa.








Myöhemmin viikolla äiti auttoi mua siivoamaan ja löysin Idan mulle lahjoittamat luomivärileimalappuset. Noh, osaavana meikkaajana otin äidin ja itseni testikappaleiksi ja kuolimme nauruun. KUKA ON KEHITTÄNYT TÄMÄN KÄSITTÄMÄTTÖMÄN KEKSINNÖN?! Mitä enemmän näiden kuvien ottamisen jälkeen värejä häivytimme, sitä hakatumman näköisiksi muutuimme :D So cool!!






Käväisin myös huollattamassa ripset. Olen edelleen totaalikoukussa! Ripsiä tippuu viikossa muutama, mutta eivät ne ennen huoltoakaan ole katastrofaaliset. Tämä saattaa myös johtua suhteellisen tiheästä kolmen viikon huoltovälistäni :)










Me myös käytiin Juulian kanssa susheilemassa kauppahallissa ja sain ihastella Juulian "upeita" kynsiä, jotka se koristeli edellisiltana mun olohuoneen lattialla. Juuliasta vois tulla kynsiteknikko, eikös?

Nyt kohti uusia seikkailuita, ensi viikolla tapahtuu blogissakin kummia. Loppukevennyksenä saatte mun ehdottoman lempparivideon viikonlopulta!


perjantai 27. marraskuuta 2009

NO MOIKKAMOI!

Pientä kiirettä pitää täällä päässä. Huomenna tapahtuu kummia koska a) Annan videokuvauksista tulee vaikka MITÄ matskua ja kivoja juttuja b) Saan ruotsalaisvieraita (eli vietän hiljaiseloa myös viikonlopun :() c) Juulia lähtee tutkimaan maailmaa päiväksi d) PERJANtAI!!!! e) mun jääkaapissa on hyvää ruokaa ja jäätelöä <3

Tässä pari lohdukevideota tältä päivältä. Sanokaa kaikki HEI Melinalle, joka on ollut ihanasti assaroimassa koko viikon! Mulla on tosi typerä olo vaan, kun tahtoisin Mellulle paljon töitä, mutta kaikki keikat on vähän liian vähätöisiä :D Mun pakki ja kamat ei tosin koskaan aiemmin oo pysyneet näin hyvin järkässä.. So good going girl!







IHANAA VIIKONLOPPUA! Ylläripostaukset mahdollisia, p.s. PAAAALJON kuvia ja asioita odottamassa ^_^

maanantai 23. marraskuuta 2009

No need to debate.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Saara 3.0 ja Simplyn ihanuus




Kuten parista edellisestä postauksesta onkin voinut huomata, olen siirtynyt hiusteni kanssa uuteen aikaan. Pituudesta en tahtonut luopua, joten pidennykset olivat jälleen kerran luonnollinen valinta. Niistä on tullut taas kovin paljon kyselyitä, ja tässä olisi nyt hypermegasuperduper -infopaketti sineteistä.

Mä olen kouluajasta asti käyttänyt vain Simply Naturalin pidennyksiä, enkä ole nähnyt yhtäkään syytä vaihtaa tai kokeilla mitään muuta, varsinkaan kun ne eivät näppituntumalta ole vaikuttaneet kilpailukykyisiltä. Olen saanut useampia yhteydenottoja hiuksia netissä myyvistä tukuista, mutten uskalla seistä minkään sellaisen merkin takana, jonka toimivuutta en voi itse taata 100%. Minun lisäkseni Simplyn nimeen vannoo yllättävän moni suomalainen kampaaja, artisti ja muu viihdealalla toimiva ihminen :).


Tätä kaikkea hetken pureskeltuani otin yhteyttä Simplyn maahantuojaan ja tuloksena on a) jälleen kerran pitkätukkainen Saara b) ihan hurjasti faktatietoa. Simplyn hiuksia saavat ostaa vain ammattilaiset, eli nämä hommat ovat ihan oikeasti meidän heiniä! Don't try this at home kids! :D





Hiusten laadusta


Aitohiuspidennyksistä suurin osa on standardi Remyä. Remy -hius on karvaa, jonka luonnollinen kasvusuunta säilytetään koko valmistusprosessin ajan. Se estää hiuksen takkuuntumisen pesun ja muun käsittelyn yhteydessä.

Simplyn hiukset ovat Super Remyä. Niiden tulee täyttää seuraavat kriteerit:

- Sama kasvusuunnan säilyttäminen kuin em. Remyssä
- Hiukset ostetaan aina samoilta valikoiduilta kasvattailta
- Pidennysmateriaali on yhtä vahvaa tyvestä ja latvasta
- Yksittäisiä mustia hiuksia ei löydy vaaleiden hiusten joukosta
- Hiukset istutetaan sinettiin tasaisesti (tällöin sinetti voidaan halkaista todella pieniin osiin)





Kenen tukkaa se on?

Hiukset tuodaan pääosin kasvattajilta Intiasta, sillä hius on siellä laadullisesti lähimpänä meidän tyyppiämme. Intian lisäksi kasvattajia on myös Euroopassa! Kasvattajaksi pääseminen vain on hankalahkoa, sillä kriteerit ovat todella tiukat.

(Hei vaan tässä vaiheessa muuten kaikki, jotka tahtovat tulla kertomaan, että nämä hiukset leikataan venäläisvangeilta jne. jne., miettikääpä nyt hetki. Kuka perustaisi näin ison konsernin ja tuotemerkin noin hatarille perustuksille. HALOO! Simplyllä on asian tiimoilta puhtaat paperit! Hiuksen pitää myös pysyä samansuuntaisena KOKO PROSESSIN AJAN, joten näitä hiuksia ei voida selvitellä epämääräisista karvapalloista. Ja ei, en takaa tässä samaa kaikista internetissä ties mitä hiuksia ja hiuslaatuja myyvistä puljuista. )



Hiuksen kunto


Kaikki hiuksiin tehtävät käsittelyt ja työvaiheet toteutetaan käsityönä. Mun päähän iskostui jo koulutuksessa (joka muuten oli yli 4 vuotta sitten, apua :D) että vaaleimpia sävyjä vaalennetaan miedoissa liuoksissa yli kuukauden ajan!! Se estää suomukerroksen tuhoutumisen, eli vaaleatkin sävyt ovat hyväkuntoisia.





Vaihtoehdot

Hiuspituudet ovat 30cm ja 50cm, mutta Simplyn 50cm vastaa usein monen muun merkin 60cm, sillä hius on niin vahvaa tyvestä latvaan saakka. Laatua löytyy suoraa, lainetta sekä kiharaa, mutta kiharaa en ole itse käyttänyt kertaakaan.. Lainehius kuivuu myös suoraksi, varsinkin pienellä föönauksella.

Sävyjä löytyy ympyrästä kaikille ja ammattilaiset osaavat valikoida usean sävyn combon mahdollisimman luonnollisen (tai luonnottoman) lopputuloksen saavuttamiseksi.

Itse yritän miksata aina vähintään kahta sävyä, vaikka asiakkaan hiukset olisivat periaatteessa yksisävyiset.





Sinetti


Sinetin materiaali ja speksit ovat hieman salaisempaa tietoa, mutta voi KETTU että tää on kovaa tavaraa. Pojat on varsinkin aina epäluuloisia ja kokevat suurta pelkoa pidennyksen koskemista kohtaan. "Mä pelkään että revin ne irti..." Tähän lauseeseen auttaa yleensä se, että otan yhden sinetin erilleen ja kiskon oikeasti kaikin voimin. Jos sinetti on kiinnitetty oikein, ei se liikahda pätkääkään, eikä siitä myöskään irtoa ylimääräisiä karvoja.

En nyt ehkä silti suosittele tätä mitenkään päivittäiseksi aktiviteetiksi, ei tee nimittäin hyvää hiuspohjalle semmoinen yleinen repiminen :D

Hiukset istutetaan sinetteihin käsin, jolloin ne ovat piikkisuorassa sinetin mukaisesti. Hiuksia mahtuu tämän vuoksi jokaiseen sinettiin PALJON. Ne tulisikin halkaista vähintään puoliksi, ennen hiuksiin kiinnittämistä. Parhaimmillaan sinetit voi halkaista 8 osaan, jolloin jäljelle jäävä sinetti on t-o-d-e-l-l-a minimaalinen. Näiden sinettien kiinnittämiseen onkin sitten oma kolvinsa.

Valmis sinetti näyttää ja tuntuu pieneltä pitkulaisen soikealta riisinjyvältä!



Operaatio nollasta pollaan


Tämä EI ole ohje siihen, kuinka teet pidennykset kotona. Tämä on lähinnä tietoisku ja yleinen katsaus homman etenemiseen, että tiedätte mitä odottaa kampaajan penkissä.

Lähdetään liikkeelle siitä, että tää mun oma tukka ei missään nimessä ole ok.. Krhm.. Mun tukkaa ei siis ole leikattu ennen tätä ehkä n. vuoteen :D Mutta mun tapauksessa siitä on seurannut vaan hieno kerrostettu malli, joka on ihan omiaan pidennyksen alle!

Hiukset pestään ja kuivataan rutikuiviksi ennen operaatiota, ettei sinettien sisään jää haurastuttavaa kosteutta.





Vietin ensin pitkän aikaa pohtiessani oikeita sävyjä, mutta päädyttiin comboon 06 + 06 + 04 + 4.4.





Sinettien kiinnitys aloitetaan niskasta riveittäin ylöspäin liikkuen. Jokaiseen sinettiin kiinnitetään hiusta yhtä paljon, kuin sitä siinä itsessään on ja ne tulevat lähelle tyveä (sinetit EIVÄT saa kiristää tai tuntua roikkuvan muutaman hiuksen varassa). Tämä takaa sinettimassan tasaisen kiinnityksen ja maksimaalisen pidon.





Tässä eroteltuna osio seuraavalle sinetille. Sinetti sulatetaan tulikuumalla kolvilla (jonka päälle ei ole kiva astua...) ja pyöritetään pieneksi ja kiinteäksi peukalolla ja etusormella. Mitä näppärämpi kampaaja sitä kauniimmat sinetit!





Kiva että näytän kaljulta.. NOH. Pidennykseen kuluva aika riippuu täysin tekijästä. Olga on kone ja puskee 4 punttia alle 3h.





Leikkaamaton pidennys a.k.a. heppatyttötukka. Eipä taida tästäkään kauheasti huomata, että päässä on vieraita objekteja. Tykkään yleensä jättää hiukset todella tuuheiksi ja pitkiksi, mutta tällä kertaa annoin saksikäden viuhua oikein olan takaa.





Tässä napsittu ja puunattu rakkaustukka seuraavana päivänä.







... Ja tajusin juuri, ettei näistä saa oikein fiksua ideaa koko tän setin upeudesta :D

Huomenna (tai maanantaina, riippuen huomisen äitipitoisuudesta..) siis vuorossa vähän paremmin havainnoillistavat kuvat koko tukasta ja hoitoasiaa, sillä pidennystä pitää rakastaa ja hoitaa kuin.. No kuin äitiä vaikka<3


p.s. Jälleenmyyjät eli oman paikkakuntasi kampaajat löydät TÄÄLTÄ!

p.p.s. Hintatietoja en osaa sen kummemmin antaa, ne kun riippuvat täysin tekijästä :)

p.p.p.s. Mä teen kyllä myös pidennyksiä ihan kaikille, yritän jatkossa järkätä kuukaudesta tietyt päivät, joille otan hiusasiakkaita enemmän!!

lauantai 21. marraskuuta 2009

CLAWS!!



Essie -kultti iskee. Chinchilly löytyy tänä talvena lähes kaikkien kynsistä!




Mattalakkaus on nyt tosi "in", mutta mä kaipaan silti ajoittain kunnon kimallusta.




Creative nails tottelee muuten nykyään nimeä CND, mutta mennään tähän aiheeseen hieman tuonnempana..




En näe tarvetta selittää :D




Uutukaiset Rimmelit. Näitä molempia yhdistävä koristelakkaus on muuten HIENO!


Kuten kasa muitakin bloggaajia, sain testiin Rimmelin talvimalliston kosmetiikkatuotteita. Mulla on näiden lakkojen ja luomarien lisäksi testattavana parit Avonin meikit, joten teen heti vähän terveempänä testimeikkejä ko. tuotteilla! Kiva laittaa edullisempaakin kosmetiikkaa kunnon testiin :)

Kynsilakat ovat nyt silti se juttu, minkä kanssa innostuin eilen leikkimään! Nää kaikki sävyt taistelee tällä hetkellä paikasta mun kynsillä.




Varsinkin nää kaksi!! Chinchilly ja dependin syvä sähkönsininen.










Ja loppuun maailman kätsyin vinkki! Kynsilakan pikakuivattaja. Suihkaus tätä ja lakka on kosketuskuiva minuutissa. Löytyy cittareista ja hintaa on about 6e!


Nyt takaisin peiton alle ja huomenna juttua pidennyksistä <3

torstai 19. marraskuuta 2009

Nöf nöf.




Nyt se sitten iski. Stressit poissa ja sikis päällä. Tai ainakin kaikki merkit osoittaa sitä kohti.. Lämpö heittelee mukavasti 35 ja 39 välillä, nivelet huutaa öljyä, keuhkot myös ja tää päivä on mennyt syklissä 2h unta 1h hereillä..

Toivottavasti huomenna olis aikaa ja jaksamista postailla teille vähän<3 En pääse NRJ:n awardseihinkaan, mutta lähetän paikalle vakoojan joka saa luvan vakoilla tapahtumia!

tiistai 17. marraskuuta 2009

Otus.



Tässä Tintti Alangon blogista kaappaamani kuva! Kuvaajana toimi Mikael Pettersson. Tästä saa jo vähän enemmän fiiwistä pikkukaverista :)

p.s. Tintin blogissa kuvat myös muista sijoittuneista!!

maanantai 16. marraskuuta 2009

SM 2009 - tärähtäneet kuvat :D

Tässä olis nyt eka vedos sm-kisakuvista. Nää kuvat on mun kamerasta ja rakkaan äidin kuvaamia. I love you mom. So much. Mutta eikö arkkitehdeilla pitäisi olla tosi vakaa käsi? :D Täällä ei valitettavasti ole myöskään sellaista "kunnon" kuvaa koko työstä, eli otetaan niitä myöhemmin :)







Ennen kisan alkua väännettiin vikat lisäosat kiinni. Mulla loppui näiden kanssa aamulla aika ihan totaalisesti, eli ne eivät olleet ihan sitä luokkaa, kuin toivoin :P




Töistä tulee aina tehdä layout ja mulle on iskostettu päähän hyvin vahvasti, että se on tärkeä juttu. Ja tänä vuonna tykkään mun layoutista ihan hulluna, vaikka se lähteekin jo vähän käsistä :D JA SIITÄ ON LÄHTENYT KUVASSA MYÖS KÄSI!! Eli semmoinenkin siitä oikeasti löytyy. Mulle on hirveän tärkeää, että niissä bodypainteissa, joilla mä osoitan osaamistani, on takana tarina. En tykkää "maalataan tän tisseihin kukkia" -henkisistä töistä, varsinkaan jos ne tulevat omasta ruiskusta.

Tässä kuvan takana ollut stoori, joka kertoi mikä tämä mun pieni eläimeni onkaan.


Länsi-Papuassa ei ole vuosikymmeniin ollut rauhaa. Sadoilla sen metsissä asuvilla heimoilla on omat kielensä ja kulttuurinsa, mutta vain yksi yhteinen legenda. Heimojen välillä kyteneet sodat ovat väistyneet suuremman uhan alta ja vain tämä tarunhohtoinen olento voi palauttaa vallan sille, jolle se kuulu - metsälle.

Metsä on heimoille kielletty ja pyhä. Sitä kunnioitetaan ja pelätään ja nyt vieraat hyökkääjät ovat käyneet sen kimppuun suurien koneiden ja soihtujen kera. Metsää riistetään ja kaadetaan, poltetaan ja hakataan. Jokainen heimo tietää, mitä tapahtuu, jos tunkeilijat pääsevät liian pitkälle ja toimeen on käytävä heti. Olento täytyy kutsua esiin.

Normaalisti se liikkuu vain hämärällä, sillä siellä sitä ei erota kukaan. Sen vartaloa koristavat ikuiset arvet, joiden kuviot kertovat kaikkien heimojen tarinat.

Nyt se kuitenkin kuulee heimojen kutsun ja ulvahtaa tuskissaan kun kaikki sen merkit alkavat hohtaa kultaa. Samalla sen silmiin kihoavat kultaiset kyyneleet ja tuska repii sen nahan rikki, paljastaen olennon kauan sitten piilotetun muodon. Hämärän alta paljastuu kultainen panssari.

Se suuntaa kulkunsa kohti tunkeilijoita kynsien vimmatusti suomujaan esiin. Sen ohittaessa kyliä, näkevät asukkaat kultaisen verhon laskeutuvan metsän suojaksi ja alkavat laulaa tarinoita olennon hyvyydestä ja kauneudesta.

Vieraiden silmissä metsä muuttuu ja siitä kumpuaa uhka. Olento on enemmän kuin suojelija, se on metsä itse.

















Tänä vuonna lähdin ihan tarkoituksella tekemään maalausta, joka on puhtaasti maalattu. Lisäosaa ja muuta löytyy kyllä, mutta niiden on tarkoitus upota kokonaisuuteen mahdollisimman "luonnollisesti". Se olikin loppupeleissä yksi mun ns. kompastuskivistä. Työstä puuttui ilmeisesti sellainen eräänlainen wow -factori. (Voittajassa sitä löytyi munkin työn edestä ;))













Anatomisesti ja teknisesti tää työ on hienointa ja puhtainta jälkeä, mitä oon ikinä toteuttanut ja oon niin tyytyväinen siihen, että tiedän osaavani taas paaaljon enemmän kuin ennen. Pysyin tyylilleni uskollisena ja tein oman itseni näköisen työn joka näyttää mun tänhetkisen osaamisen tason.

Voittaja (josta mun kamerassa ei ole yhtään kvuaa?!) oli _uskomaton_. Miika on tullut tänne jäädäkseen ja luojan kiitos se on ihan mieletön tyyppi! Maalaus oli niin uutta ja innovatiivista ajattelua, että se nosti ensi vuoden tasoa ja odotuksia valtavasti.

Kuten O:n kanssa edellisenä yönä puhttiin: "Jos siellä on joku joka on OIKEESTI todella hieno, niin sitten se on ansainnut voittonsa." Kun voittajien julistus alkoi, totesin tyypille vielä viimeisen kerran: "Sä niin viet tän."

En mä silti aio sanoa tai teeskennellä, etteikö mun sydän olisi murtunut, kun kuulin sanat: "Jo kaksi kertaa voittanut..". Kun on pusertanut kaiken osaamisensa ja jaksamisensa yhteen päivään ja työhön, eikä se riitä yhtä hyvin rankattuun suoritukseen kuin aiemmin, TOTTAKAI SE KIRPAISEE! Kisoihin lähdetään aina voitto mielessä - ainakin tässä taloudessa.

Sitä hetkellisen järkyttävää oloa ei helpottanu se, että musta tuntui siltä, että oon pettänyt Olgan. Se jos joku on kärsinyt tän prosessin aikana. En vaan voi kuvitella parempaa mallia, joka kestää ja kiduttaa itseään tällaisen prosessin vuoksi. Toi mimmi on rautainen ammattilainen ja eläytyy täydellisesti rooliin kuin rooliin.

Joo ja se on myös erittäin pätevä kampaaja ;)

There's no I in team ja me ollaan Olgan kanssa sellainen taistelupari, että oksat pois! Nyt me tosin kaivataan ainakin parin vuoden lepoa ja ehkä jopa sitä kisaeläkkeelle siirtymistä.




Tässä parit muut kilpailijat.




Mistä tunnet bodypainttaajan? Järjetyksessä vasemmalta oikealle: Saara, Saara, Miika.

Mä lisäilen lisää kuvia, kun saan niitä mun ihanalta hovikuvaajalta Lauralta. Lauran läsnäolo ja varsinkin kisanjälkeinen jelppi ja henkinen läsnäolo piristi ihan käsittämättömästi. Oot kyllä niin ihana tyttö<3


p.s. kommenttibokseissa on käyty kuumaa ja onneksi hyvin harvoin paikoin... Noh, TODELLA HIENOA JA AIKUISTA kommentointia.. Mun päivän pelasti kuitenkin tänään mun ammatillinen idoli Kaarina Kokkonen, joka hihkaisi kilpailualueelta vierailleensa tänään ensimmäistä kertaa kenenkään blogissa, ja jopa jättäneensä kommentin!

Pienen kaivamisen jälkeen löysinkin tämän ainutlaatuisen viestin:


Hei rakas Saara!

Työsi oli todella hieno ja taitavasti tehty! Olit nähnyt todella paljon vaivaa !! Tämän vuoden taso oli PARAS MIKÄ IKINÄ ( sehän tulikin moneen kertaan mainittua). Voittajatyö oli vaan kertakaikkiaan jotain aivan uudenlaista ajattelua ja olen sanonut , että Miikan työ on kuin vuoden 2200 bodypainting! Olet lahjakas , ja sinusta on vielä vaikka mihin!!! Olet kovin nuori, voitat vielä vaikka kuinka monta kertaa!!

Terv. Kaarina Kokkonen, Suomen Maskeeraajat ry:n kunniajäsen

PS. Riina ja Jani olivat ainoat, jotka tiesivät, että olet menestynyt kilpailuissa aiemmin, näistä asioista ei edes saa keskustella ja kertoa tuomaristolle! Tuomaristo oli TÄYSIN yksimielinen tuloksesta!
:) Onnea!!!