Nöf nöf.

Nyt se sitten iski. Stressit poissa ja sikis päällä. Tai ainakin kaikki merkit osoittaa sitä kohti.. Lämpö heittelee mukavasti 35 ja 39 välillä, nivelet huutaa öljyä, keuhkot myös ja tää päivä on mennyt syklissä 2h unta 1h hereillä..

Toivottavasti huomenna olis aikaa ja jaksamista postailla teille vähän<3 En pääse NRJ:n awardseihinkaan, mutta lähetän paikalle vakoojan joka saa luvan vakoilla tapahtumia!

Bye bye birdie.

This is the end of an era.... Olen surunsekainen ja muutenkin vaan sekainen kirjoittaessani tätä viestiä. Olen päättänyt ottaa seuraavan askeleen. Askeleen pois rakkaasta vaaleasta tukastani. Ainakin hetkellisesti.. Mitä seuraavaksi? Only Go... My hairdresser knows...

Rakastan sinua rakas tukkani. Meillä oli monia ihania hetkiä. Nautin hunajaisuudestasi ja siitä, miten monisävyisen uskomaton olit. Nyt päästän sinut silti parempaan paikkaan. Paikkaan, jossa kukaan ei mieti, teetkö kantajastasi nuoren vai vanhan. Paikkaan, missä aurinko kultaa loisteesi päivästä toiseen, eikä vesi koskaan riko vetysiltojesi kiinnityksiä. Paikkaan, missä kukaan ei epäile sinun olevan kasa intialaista riistohiusta, vaan jossa sinua arvostetaan omana itsenäsi.

Vaaleat hiukset opettivat minulle monia asioita. Opin, että katukuva on vaaleaveriköitä pullollaan. En erottunut joukosta laisinkaan niin paljon, kuin oletin. Opin, että hiukseni eivät määritä minua, vaan minä määritän hiukseni. Vaikka seuraava valintani olisikin hiilenmusta, olen silti sielultani puhtaan kultainen.

Tulen kaipaamaan vaaleiden hiusten ylleni langettamaa huolettomuutta, mutta otan silti uudet haasteet vastaan pystypäin ja uskon, että tulen olemaan onnellinen myös uuden tukkani kanssa. Tämä kokemus säilyy silti ikuisesti sydämessäni ja mikä tärkeintä..

Sielussani.




Ensimmäinen kuva yhdessä 22.05.2009 <3




Viimeinen kuva yhdessä :'( 06.11.2009 r.i.p.

Veto poissa

PLÄÄÄÄÄÄÄ.

Mä en tiedä, mitä mun elämälle on tapahtumassa. Tuntuu, ettei täällä päässä ole minkäänlaista mielenkiintoista sisältöä. Jotenkin voimat ihan loppu, vaikka jaksankin paremmin kuin hyvin tehdä töitä ja urheilla kuin pieni eläin. Vaihtoehtoja tapahtumaketjulle on:

a) Syksy iskee ja mitään jännää ei vaan tapahdu..

b) Käytän aiemmin kaikkeen jännään kuluttamani energian lenkkeilyyn ja muuhun jumppaan.

c) Mun elämästä puuttuu ja katoaa ihmisiä, jotka edesauttoi kaikkea jännää..

d) Mä olen vainoharhainen ja kaikki on kuin ennenkin.


Mitä tahansa tää onkin, sen on loputtava! Keksikääpä jotain kivaa ja jännää tekemistä pimeneviin iltoihin. Messut, tapahtumat, näytelmät, hyvät leffat, kirjat ja oikeastaan ihan kaikki käy!


p.s. oon vastannut nyt 3h kommentteihin, varmaan toiset samanlaiset tiedossa, postailen niitä aina kun valmistuu!

Hoho.

Mun yksityiselämä on yhtä ihanassa tilanteessa kuin tossa pari viikkoa sitten.. Joten tänään ainoa juttu joka mua on huvittanut (idan läsnäolon lisäksi) on tää video.

I love Toni.

Mulla on teille huomenna n. 100000000 kuvaa!


p.s. Juulia on Saksassa ja mulla on sitä kova ikävä.

p.p.s. Oon totaalisen rikki, kun kuulin Maunosta :'(( Kaksi rakasta koiraa jo kuollut liian lyhyellä aikavälillä. Koirillekin oma valokeilansa myöhemmin.

p.p.p.s. muistin juuri, että oon huomenna töissä klo 23 asti.. Kyllä mä silti jaksan teille vääntää ne kuvat! I must!

Srsly.

I kid you not guys!

Illalla, kun 15h duunia oli takana, istuttiin Carloksen kanssa sen hopeiseen salamaan ja väännettiin avainta... "prsivhttccchhhh" kuvaa siitä seurannutta ääntä aika hyvin.

15h hätävilkkujen vilkuttelu oli tyhjentänyt akun tehokkaasti (jännä..) ja me istutiin H. Moilasina iso-roballa.

Mun arkipäivän sankari ja Nanan kanssa mun lempikuvaajan paikasta taisteleva Mikko Harma vetäisi kaapelit takakontista ja me yritettiin herättää pieni yaris henkiin - no success.

Tuntia myöhemmin Carloksen veli sai meidät pelastettua ja mä pääsin himaan n. 20min sitten. I feel GREAT!!! Jos nyt vetäis sellaiset 9h unoset ja jatkaisi taas aamulla duuneja normaaliin malliin.


p.s. Kiitos ihan megana kaikista synttärionniteluista!! Mulla on tosiaan koko vkl ihan jumissa duunien + yhden myöhäisen synttärijuhlimisen kanssa, mutta mä LUPAAN, että ensi viikon aikana otan kiinni kommentteihin vastaamisen! Jokainen niistä luetaan kyllä, yleensä niistä seurauksena on hymy huulilla :)


HYVÄÄ YÖTÄ!

:'<

Mun rakkauspakkaus a.k.a. tietokone on taas sekaisin (netistä puhumattakaan). Ja mä olen sekaisin huolesta. Tuntuu varmaan vähän samalta, kuin Annasta kun Simba oli pipinä :(

BUU!

No, vietin kuitenkin mun viikon ainoan vapaa-aamun maaten stadikalla mun beibin pompomin ja sen kavereiden kanssa.

Jahas... Ja en voi lisätä kuvia, koska en voi valita mitään..


MIKSI OI MIKSI kohtalo on mun ja bloggauksen välissä näin hanakasti :(

Mua suututtaa tämä.

Palataan langoille asap kunhan voin taas KLIKATA jotain, ilman että kone valitsee _kaiken_ ruudussa näkyvän...


Tää ei nyt mennyt nappiin.

Houston? Can you hear me?

We're experiencing some major technical difficulties..

*ctshhhhhhhhhhh*

The connection...

*trsckkcsshhhsh*



Joo mun internet pätkii. BIG TIME. Ostin uuden nettiboksin ja yritän nyt säätää tän päivän aikana kaiken kuntoon.. Sen about 10h duunin ohella :D

Kuullaan viimeistään huomenissa! Toivottavasti tää ei pätkäise just NYT!


p.s. Kai tää nyt on täälläkin mennyt siihen, että kommenttienvalvontaa kokeillaan ainakin netin pätkimisen ajan.. That sucks, mutta mieluummin en taistelisi tuulimyllyjä vastaan vaan keskittyisin siihen positiiviseen! :)

Ei hätää kaikki mukavat anonyymit ja ASIALLISTA kritiikkiä jättävät neganyymit. Kaikki, mikä ei ole oikeasti turhaa, tahallisesti mielipahaa etsivää ja irrelevanttia, julkaistaan kyllä :)

Minne katosi päivät?

Voi RÄKÄ! Mulla piti olla eilen paljon aikaa tehdä teille lettejä. No, ei ollut. Ja 2h päästä mä istun lentokoneessa matkalla Kuopioon. Ja illalla, kun tulen sieltä, ehdin olla kotona huimat 10min, ennen kuin Anna kaartaa pihaan ja nappaa mut kyytiin huomisen kuvauksia varten.

En siis tosiaan tiedä, milloin pääsen seuraavan kerran koneelle / päivittelemään O_O.

Mutta fear not! Kamera on koko ajan mukana ja saatte sitten kunnon roadtrip -postausta ennen juhannusta.

Musta tosin ei varmaan tulla näkemää yhtään kuvaa, nää silmäpussit nimittäin kasvaa kasvamistaan.


Ihanaa ja stressivapaata viikkoa!


p.s. Niin ja rikoin muuten eilen parhaan kynäruiskuni... Ei sillä, että olisin sitä tällä viikolla kaivannut.... Paitsi joka päivä...... Kakkoskynällä mennään!

Sicko.

Voi Kristus mikä olo. Eilen nukkumaan mennessä kurkkua poltti ikävästi, mutta toivoin sen katoavan hyvällä levolla. WRONG. Heräilin pitkin yötä alati pahenevaan kipuun, ja aamulla se olikin jo infernaalisissa mittasuhteissa kuumeisen olon seurana.

Päädyin kuitenkin avustamaa Juuliaa pariksi tunniksi asioiden hoitamisessa (istuin lähinnä autossa sikiöasennossa) ja se taisi olla vikatikki... Huomenna pitäisi mennä ensimmäistä kertaa opettamaan uutta ryhmää, lauantaina on iso duunikeikka ja maanantain sekä keskiviikon ylppärit kaahaavat kohti naamaa kuin pikajuna.

Nyt siis vedän lisää troppia naamaan ja yritän nukkua tätä kamaluutta pois.


P.S. Sairastuttajan ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa. Tai ehkä vähän. Voit tuoda mulle paljon lahjoja.

Äiti on nyt vähän väsynyt.

Hei murut! Kuten otsikkokin jo kertoo, äiti on nyt vähän väsynyt (ja oman äitini lisäksi tarkoitan nyt metaforisesti itseäni). Burnout, here i come.

Tämä viikko on jo nyt ollut ihan älyttömän kuluttava, tulevista päivistä puhumattakaan. Kaikkien duunien lisäksi kun pitäisi vielä opiskella ahkerasti, äidinkielen tekstitaidon koe häämöttää parin viikon päässä.. KÄÄK! Postaus-saldo jää siis säälittäväksi, koska en haluaisi tunkea teille mitään puolivillaista ja epä-saaramaista luettavaa. Teen mieluummin työni kunnialla, ja yritän ehtiä viimeistään sunnuntaina tekemään teille postauksen, joka korvaa koko viikon hiljaiselon.

Kiitos jo etukäteen niistä sadoista myötätuntoa tihkuvista ja yltiöpositiivisista kommenteista joita tulette kirjoittamaan<3

Get well soon MacBook Pro :(

Mun elämäni valo, 18kk rinnallani palvellut MacBook Pro ei eilen enää väläyttänyt minulle pienintäkään elonmerkkiä. Tai no ok, näppäimistö sanoi piip ja ääniä sai säädettyä.. Kokeilin kaikki tietämäni kikat, soitin siskolle ja exälle ja äidille ilman minkäänlaista tulosta. Miten tyhjältä voikaan olo tuntua ilman 17" kasaa metallia ja muovia :/.

Muistan koneen ostamispäivän kuin eilisen. Kävelimme siskon kanssa sisään Humacin Erottajan liikkeeseen, ja totesimme punatukkaiselle myyjätytölle että ottaisimme kaksi MacBook Pro:ta (15" siskolle, ja 17" minulle). Sitten kasasimme pöydälle vielä kasan ohjelmia, piirtoalustan ja suojakotelot. Minun koneeni piti hakea Ruohiksen liikkeestä, mutta saisin sen itselleni samana iltana.

Kädet täristen kävelimme takaisin autolle, ja sisko heitti minut töihin ravintola Teatterille. Siellä oli FinnFashionin ensimmäisen numeron julkaisubileet, ja olin onnesta soikeana, sillä lehdessä oli urani ensimmäinen kansikuva ja muutama meikkaamani editorial -stoori. Deittinä minulla oli hullun söpö baarimikko johon olin luonnollisesti aivan lääpälläni.

Ilta oli ihana ja poitsunkin kanssa kaikki meni ihan nappiin. Kirsikkana täydellisen kakun päällä kotona odotti keskellä yötä ihana uusi ikioma läppäri<3.

Ehdin leikkiä koneen kanssa vain muutaman tunnin sinä yönä ja seuraavana aamuna, sillä starttasimme tyttöjen kanssa auton ja otimme suunnan kohti Seinäjokea ja Provinssirockia, jossa muuten päädyin ryyppäämään ja bilettämään tietokonemyyjäni kanssa :).




Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin, ajattelen lämmöllä jokaista hetkeä pienen rakkaan tietokoneen kanssa<3 Se on virtaviivainen, kaunis, nopea ja käytännöllinen. Ennen eilistä, minulla ei ole ollut siitä yhtään pahaa sanottavaa. Eikä oikeastaan ole nytkään, tunnen vain äidillistä ylpeyttä ja huolta.

Kävelin tänään Humacin ovista ja selitin söpölle myyjälle itku silmässä konetta halaten, että kai sen saa korjattua ja voi apua mitä nyt teen. Vauva jäi viikon huoltojonoon odottamaan omaa vuoroaan, ja minä palasin kotiin ilman pientä palaa sydämestäni. Toivottavasti sillä on kaikki ok :<.




P.S. Taidan olla aika nörtti....

P.P.S. Saan lainata äidin(<3<3) läppäriä toistaiseksi, mutta postaukset saattavat olla muutaman viikon ajan aika säälittäviä. Teen parhaani! :)

Positiivista energiaa.

Sitä saa lähettää tänne nyt!




Kuva: www.funnydog.net

Anteeksi tyypit! :(

Mulla on ollut viime viikko ihan kamalaa pyöritystä sekä henkisesti että fyysisesti. Hävettää oikein, kun postaus-saldo on jo melkein miinuksen puolella.

Huomenna on vapaapäivä joka on pyhitetty yrityksen kirjanpidon ja laskutuksen hoitamiseen (teen muutakin kuin huiskuttelen suteja ;)) + nukkumiseen.

Sain tänään idean viikon meikkiin, ja yritän saada sen toteutettua vaikka sellaisena iltarentoutuksena huomenissa.


Nyt lähden nukkumaan, jos vaan saan unta tämän pään kanssa!