
Rakkaat tosikot, otsikon virhe on sitten tahallinen<3
Mun lauantai alkoi todella onnellisissa merkeissä. Normaalisti koen "tärkeinä" päivinä lukuisia OON RUMA + LÄSKI + ÄLLÖ + TYHMÄ -hetkiä. 21.1. näitä hetkiä oli 0!
Hengailin aamupäivän ponin kanssa ja kävin ennen huimaa valmistautumis -operaatiotani äidin ja isin luona mussuttamassa pari bliniä. Äiti totesi että saan sitten syyttää vain itseäni jos en mahdu koon 36 farkkumekkooni.
Mekko sujahti päälle oikein iisisti blineistä huolimatta ;).
Kulutin tapani mukaan meikkaamiseen huimat 15min, joka tosin on moninkertainen määrä mun kellotettuun 4 minuutin arkimeikkihetkeen. Ainoan kriisin sain aikaiseksi otsatukasta, joka ei tahtonut asettua nätisti otsalohkoani suojaamaan. Kohautin olkiani ja nostin tukan pinneillä pois silmiltä.
Kun peilistä tuijotti ihmisen näköinen Saara, kiirehdin jelppimään
Lauraa joka kieri jonkinmoisessa tukkakriisissä. Kriisin laannuttua hyppäsimme autoon ja hajoilimme sille faktalle, että me ollaan oikeasti menossa bloggarimiittiin. Kuinka absurdia :D.
Parkkipaikka löytyi täysin kielletyltä kadunpätkältä redrumin edestä, josta oli inhimillinen kävelymatka Papa Giovanniin. Ravintolassa nautimme HOK-elannon tarjoamia pastoja, joista omaksi lemppariksi nousi jonkinlainen ihanan kermainen kanalla höystetty versio. Vai ihanan kanainen ja kermalla höystetty :D:D.


Omassa päädyssäni sain nauttia Lauran, Sharonin, Nelliinan, Niinan, Mintun, Vesan ja Mikon seurasta. Suurimman osan pöydässä istujista tunnistin tai tunsin jo entuudestaan ainakin ulkonäöltä. (Miitin järjestäneen Annan poikaystävä Valtterikin piti tukikohtaa meidän pöydässämme, mutta herra kipitti kuvaamassa muuta porukkaa tiuhaan tahtiin.)
Pöydässä pyöri ja lenteli stooreja alun hieman vaivautuneen hiljaisuuden jälkeen siihen malliin, etten tiennyt mihin suuntaan pääni kääntäisin. Nelliina ja Niina tunnistivat minut heti tytöksi joka konttasi Taran valvovien silmien alla peilikirkasta jäämäkeä. I was guaranteed to stick :D.



Ruokailun jälkeen lähdimme taittamaan matkaa miittipaikalle. Auton tuulilasissa odotti aina niin mukava yllätys: parkkisakko. Noh, ensimmäinen yli vuoteen. Ehkä voin elää tämän kanssa :). Auton tyhjät paikat täyttyivät hyvin nopeasti jo ennen ruokailua kun Tara ja Nadjastrange heittivät käpälänsä PG:ssä pystyyn salin toisesta päästä vapaista paikoista ilmoitettuani.
En luonnollisesti ollut ottanut selvää miittipaikan sijainnista, ja ajelin sinne Annan perässä. Neiti ajoi kuin raivohullu, ja kehtasi vielä kysyä multa paikan päällä: "Miten sulla riittää hermot ajaa alinopeutta??". HAH! Kuten jos siellä totesin, pelkään poliiseja TODELLA paljon ;D.
JA AJOIN SITÄ PAITSI KOKO MATKAN TÄYSIN RAJOITUSTEN MUKAISESTI, EN ALINOPEUTTA NIINKUIN TE VÄITITTE!! NIIN KAIKKIEN MUIDENKIN PITÄISI TEHDÄ. :D:D
Miitin jatkopaikkana toimi
Kurkimäen Korttelitalo ja fiilis oli kuin koulubileissä<3
Mä kyllä tunnustin heti kaikille, etten ole ollut se kovin bilehile ala/ylä -asteilla. Kävin vissiin kahdessa kouludiscossa ja seisoin "lapsenpyöreyteni" kanssa siellä salin reunalla ja toivoin että luokan söpöin poika haluaisi salaa tanssia minun kanssani<3.
Lapsenpyöreys lainausmerkeissä siksi, että olin oikeasti aika heavy set kid, äläkä äiti yhtään yritä väittää muuta :D.



(Tara vissiin sai tarpeekseen mun ilveilystä ja lähti kylmästi kävelemään.)

Jengi linnoittautui poikkeuksetta istumaan lähes heti paikalle päästyään, mutta me yritettin Taran kanssa pysyä jaloillamme ja sosiaalisina mahdollisimman pitkään. En tiedä oliko tällä mun ilmeellä jotain yhteyttä siihen, että kaikki päätyivät ennen pitkää istumaan ja rupattelemaan keskenään rajun biletyksen sijaan :D Allekirjoittanutkin luopui vihdoin suurta kateutta (en tiedä kadehtiko kukaan, mutta syytä olisi) herättäneestä takistaan, joka repi mun vasemman käden haavoille.
Kaikkien saavuttua paikalle, Anna otti taas homman haltuunsa, kertoi pikaisesti illan ohjelmasta ja antoi sitten ohjat Mikolle, jonka avulla Goodie Bagien sisältö oli niin runsas. Normaalisti olen jo täysin kikseissä siitä, kun kannan M.A.C.:in ym. tilaisuuksista pari hassua meikkiä kotiin :D.

Kuva lainattu
Idhreniltä.
Tällä kertaa omasta pussista löytyi runsain mitoin L'orealin, Tigin, Fudgen, Joicon, DFJ-collectionsin ja Skin Doctorsin tuotteita, sekä Viking Linen lahjakortti. Osa tuotteista oli tuttuja ja osa tuntemattomampia.
Mulle iski siellä oman pöydän päässä kampaajamoodi heti päälle, ja pälpätin varmasti täydellisenä riemuidioottina kaikille mikä mikäkin tuote on - aivan sama kuinka paljon ko. henkilöä se tieto kiinnosti =D. Muistaakseni hetki tämän jälkeen päädyin yllättäen poseeraamaan villisti Taran ja Nadjan kanssa. Narsistit mitkä narsistit. Narsissit.



Yritin surffailla pussien tutkiskelun ja poseerausten jälkeen ympäri salia mahdollisimman tehokkaasti, ja välillä itsestä alkoi tuntua siltä että tungen liiankin raivokkaasti ihmisten sekaan.



Päädyinkin vihdoin takaisin ensimmäiseen tukikohtaani, josta löysin Taran, Nadjan, Lauran, Mipan, Merin ja Nooran. Voisin jo nyt alkaa hehkuttaa sitä, mite paljon pidänkään humalaisesta Tarasta. PALJON.


Neiti ilmoitti minulle aiemmin päivällä, että on harmissaan mun juomattomuudesta. Kysynpä vaan, että kuka olisi hommannut tytsyn hengissä takaisin keskustaan ja baarin kautta kotiin ;). No ok, tuhlaus johdatti Taran baarista kotiin, mutta siihen asti mä sain toimia huoltajana<3.


Mun alkoholittomuus varmaan johti näinkin siveelliseen asuun. Sanoisin että aika derelict. Pakko poimia omiksi suosikeiksini Laura ja Tara. Asenne ja asut kohdillaan!


Kaikki muuten viihtyi yllättävän pitkään säkit päällään!
Joskus siinä yhden jälkeen ahtauduttiin vihdoin autoon ja otettiin nokka kohti keskustaa. Loppu onkin sitten legendaa, jonka seuraava kuva todistaa paremmin kuin yksikään tarina :D No ok, ehkä yksi tarina.
Käveltiin baarin ovelle tytsyjen kanssa ja Tara oli.. Juhlakunnossa :). Poke katsoo meitä päästä varpaisiin ja suuntaa sitten sanansa Taralle.
poke: No riittääkös neideillä ikä.
tara: Kaheksantoista just täynnä.
poke: sori, tiukka 22.
tara kaivaa laukkua, heittää kaiken kadulle ja nostaa sieltä passin poken naaman eteen: No kappas!
poke: Jaksatsä?
tara: VOI HELLANLETTAS. HUOLEHDITKO SÄ MUSTA?
poke: Eiku jaksatsä?
tara: Hmm. No kuule jaksankohan mä? Jaksankohan varmasti? Jaksanko?
poke: ...
tara kävelee sisään, saara 20v näyttää paperit, kävelee sisään ongelmitta ja saa myötätuntoisen hymyn pokelta :D

Ihan mahtava ilta, otetaan pian uusiksi, jookosta?
p.s. Tara toivoi oikomista iästään. Oikeastihan se siis on 16v.