sunnuntai 24. toukokuuta 2009

V+K+L




Viikonloppu taas takana. Kauhee siivous päällä ja SAIN MUN YLPPÄRIMEKON TÄNÄÄN!!!<3<3 Se on täydellisen ihana. Kaunein mekko, mikä mulla on koskaan ollut. Luv!

No kuitenkin. Viikonloppu meni töitä puskiessa. Lauantaina yksi ihana morsian ihokoruineen ja tänään tää kämppä.. No ok, mä kulutin puolet tästä päivästä mekon kanssa prinsessaleikkejä toteuttaen ja siivous on edessä vasta nyt :D.

Mut myös huijattiin taas kerran baariin. Suuressa osassa huijauksen toteuttamisessa oli Jaken tekemät TOSI HIENOT mustikkashotit. Näitä keissejä lisää!














Huomenna vähän YO-meikkiä, eiks je?

lauantai 23. toukokuuta 2009

Mäkin haluun olla FITNESS!



Mä olinkin ihan unohtanut tän. Oltiin siis sillon pari kk sitten tekemässä Annan uutta Fitness -mainosta joka pyörii nyt mm. täällä ja parissa lehdessä :). Aika freeshiä, vaikka itse sanonkin.

Annalle oli juuri laitettu uusi tukka, eikä niitä oltu leikattu senttiäkään, siksi toi hippitukka joka ei lennä ihan luonnollisesti :D. Mä lähden kohta salille ja sit väännän jotain parempaa luettavaa teille<3

MOI!




MORO!

Mä tulin juuri töistä ja aamuseiskalta olisi herätys. Vastaan siis noihin 140 kommenttiin suosiolla huomenna. Suuret muutokset koskettaa teitä selkeästi ;).

Pakko muuten ihmetellä, että onko tuolla se sama anonyymi, joka käy monta kertaa kertomassa kuinka paljon nuoremmalta nyt näytän, ja voi jessus sentään että näytän nyt 14v. teiniltä, ja LOL pitikö mun nyt meikata, että näyttäisin vanhemmalta? :D

Mä olen nyt siinä onnellisessa vaiheessa elämää, että oon uskomattoman tyytyväinen fyysiseen ikääni. Miksi mua siis ikinä haittaisi se, että samalla kun olen onnellinen 20v., näytän 6v. nuoremmalta kisakireältä teiniltä?

I think it is AWESOME!!!


Kun vielä sais pari vuotta sitä ikää pois, niin voisi matkustaa turvallisin mielin halvemmalla julkisissa....

Jatketaan tästä huomenna! Pusuja!


xoxo, Saara a.k.a. Mermaidhairgirl

perjantai 22. toukokuuta 2009

Saara 2.0





Nyt se on vihdoin täällä. Kaikkien kovalla innolla odottama Saara 2.0. Vanhassa mallissa huonoa oli mm. ainainen kaljuefektin välttäminen värin korjailulla, paikallaan junnaava design sekä lievä goottimaisuus. Ei hätää! Olemme käyttäneet viimeisen 5 päivän ajan uusimpia tekniikoitamme, tuodaksemme käyttöönne jotain raikasta ja uutta!

Tässä mallissa kaikki on toisin!

Älkää muuten kokeilko tätä kotona. Kaikki seuraavan kuvasarjan tapahtumat on toteutettu kahden ammattitaitoisen kampaajan valvonnassa (niin ja niiden toimesta) ammattilaisväreillä.

En ota vastuuta kenenkään kotivaalennuksista :P.



Mun mielestä kuva kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa... Right?




Koko prosessi aloitettiin levittämällä päähän Simin ammoniakiton vaalennusjauhe 4% hapetteen kanssa sekoitettuna. Kyseessä on siis aito ja alkuperäinen värinpoisto. Tappaa tukan ihan varmasti :).




Noin 5min levityksen jälkeen.




Noin 2omin levityksen jälkeen. Tyvi vaalenee nopeimmin, sillä siellä on poikkeuksetta omaa luonnonsävyä. Latvaan taas saa monesti pistää uuden purun, sillä värikerrostumat ovat paljon suurempia.




Ei ole hyvä tämä.. Vaalennus ilman taittosävyä.




Tää ei todellakaan ollut naurun paikka. Nähkää mun silmistä kuvastuva pakokauhu ja viikkoja muhinut pelko. Taittovärinä toimi wella color touch 9/16 + 7/89 + 10/81 + 4% ja simin raitaväri.

Oranssihan siitä silti tuli, eli istuin vielä samana iltana 2h 8/81 suoraväri päässäni muhimassa. Joo, ja vaalensin nuo huolestuneet kulmat hieman luonnollisemmiksi.

Välivaihe oli tämä:




Joo, oranssi ja jotenkin mattainen edelleen. Salaman kanssa latva kirkkaan oranssi...


Maanantaipäivänä päässä muhi:

8/81 + 10/81 + 7/89 + /8 + /18 + 1,9% .. Ei mitään vaikutusta.


Tiistaina olin edelleen itkun partaalla ja istuin musavideokuvausten jälkeen 3h päässäni:

relights /86 + 1,9% .. Lopputuloksena uskomatonta mutta totta, hieman hiekkaisempi sävy!!!!!


Keskiviikkona tukka sai levätä rauhassa.


Ja torstaina kaikki loksahti paikoilleen<3 Sävy on hunajaisen vaalea, muttei kuitenkaan liian lämmin. Pidennysten 4 eri sävyä toimivat yhteen kuin unelma ja minä olen hiusonneni kukkuloilla!





Tässä on varmaan toi sävy oikeimmillaan. Jännää, että sisävalot vihertää ja luonnovalo lämmittää tätä sävyä luvattoman paljon.

Seuraavat kuvat sitten hohkaavat hyvin paljon riemuidiootteutta, sekä hyvin suurta tyytyväisyyttä :D. Ette tiedä, miten ihanaa on, kun 5 päivän ahdistuksen, stressin ja käsittämättömästi reagoivien hiusten jälkeen voi katsoa peiliin ja hymyillä!



Riemuidiootti tukka auki.




Teinipose tukka kiinni.








Ja tietty nää taidekuvat. Näillä mä haen ens vuonna TAIKiin.


Nyt saa kuulkaa heittää mitä tahansa kommenttia, ihan mistä tahansa! Vaikka tukasta tai mummon sukista. Mä oon henk. koht. in lööv ja tätä ei hevillä hetkauteta!


P.S. Venatkaapa vaan kun pääsen vauhtiin tän kanssa. Mun hiukset tulee olemaan niiin hienosti laitettu koko kesän! Cosmopolitan -kiharat, feikki-keesi, letit ja saparot, teitä innolla odotan<3


P.P.S. Saan mun YO -mekon sunnuntaina. Näin tänään kuvia lähes valmiista työstä ja rakastuin jo siihenkin!


P.P.P.S. Tää on ehdottomasti tulevien päivien soundtrack!

torstai 21. toukokuuta 2009

YO-ohjeita ja hullutuksia!

No nyt tulee videota ja muutakin sälää niin että pärähtää! Olin Annalla viettämässä iltaa ja kiitoksena mun ruokkimisesta ja seuran pitämisestä, käytin neidin hiuksia demonstroidakseni suoristusrautakiharoiden väkertämistä.

Tarvitset:

- suoristusraudan, jossa on pyöristetyt keraamiset levyt
- suoristusrautasuihkeen lämpösuojalla
- klipsin
- kamman
- vahaa + lakkaa viimeistelyyn


Hiusten kannattaa aluksi olla mahdollisimman suorat ja selvät. Tai ainakin selvät.





Kiharrus alkakoon. Seuraava 40sec oli ehkä urani hienoin hetki! Vaikeuksien kautta voittoon, älkää tehkö näin...





Vaan napsauttakaa ne raudat päälle ja toistakaa perässä läpi pään. Kasvoja kehystävät hiukset kannattaa muuten aina kääntää ulospäin!

(Toim. huom. Kiva, että mietin onko se 180 vai 380 :DD Nainen joka rakastaa geometriaa ja kulmia...)





Lopputulos kelpaa ihan sellaisenaan..



.. tai lakin kanssa!







Viimeistele haromalla hiukset ja varsinkin latvat läpi pienen vahamäärän kanssa. Kevyt lakkaus ja avot!



Ei kuitenkaan unohdeta oleellisia asioita. Meidän näkemisen alkuperäinen tarkoitus oli nimittäin pelata Nintendoa!

Anna ei loistanut Super Mariossa ihan yhtä kirkkaasti kuin mä (laskin muistaakseni 8 kuolemaa ja yhden loppuun asti selvitetyn maan..), mutta Donkey Kong sujui ammattimaisin ottein!





Joo ja duckhunt.. Ei saatu yhtään virtuaalisorsaa ammuttua ja se helvetin koira vaan kikatti ja kikatti.. Siis pelissä, ei Simba :D




Eilen olin muuten ensimmäistä kertaa videokuvauksissa linssin edessä, enkä takana. Se oli hieman ahdistavaa :D. Värväsin Annan ja Laurankin messiin bilettämään villisti Tuiskun Antin ensi viikolla julkaistavan videon alkukohtaukseen. Lyhyt blondi tukka in action!






Huomenissa sitten se ihka oma tukkapostaus, kun saan jatkot päähän! :)

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

MyBook.

Koska mun tukassa on yet again yksi taittosävy, saatte sen tukkapostauksen vasta huomenna :P. Jos kerkeän sitä silloinkaan väsäämään. Kerron teille nyt tässä tiiviisti loppuviikon aikataulun, että ymmärrätte vähän, missä mennään.

Ke: 8-16, duunia, 17-18 duunia, 18 -> yksityistilaisuus ;)
To: 8-12 duunia, 17-22 duunia
Pe: 10-14 duunia, 18-> duunia
La: 8-13 duunia

Näiden ohella mun täytyisi:

Siivota koko kämppä sukukoreaksi, suunnitella 2 bodypaintia, duunata koevedokset parista ylppärisafkasta, värjätä äidin ja leikata isin tukka, hoitaa erinäisiä ylppäriasioita sekä lepytellä ystäviä, joita olen laiminlyönyt röyhkeästi.

Eli aikani on lähipäivinä hieman kortilla! Väännänpä nyt kuitenkin tässä klo 3:00 teille vielä yhden haasteenpoikasen joka iski Mungolifen suunnasta. Viisi lempparikirjaa/sarjaa olkaa hyvät!

Sanotaan nyt ensin, että kun rakastun kirjaan / kirjoihin, luen ne kerta toisensa jälkeen uudelleen. Joka kerta löytyy uusia näkökulmia ja oivalluksia.


1. Philip Pullman - Universumien Tomu -trilogia




Kolme kirjaa, jotka olen lukenut lukemattomat (hohohoho) kerrat. Loppuratkaisu saa kyyneleet silmiin joka kerta ja kahden nuoren seikkailu rinnakkaisissa, toisiinsa kietoutuvissa todellisuuksissa on kirjoitettu lumoavan koukuttavasti.

Kirjat ovat saaneet kritiikkiä eräiden kristittyjen ryhmien piireissä, varsinkin Kultaiseen Kompassiin perustuvan elokuvan julkaisun jälkeen. Uskontoa kyllä kritisoidaan vahvasti, mutta ainakin näin kirjan maailmassa perustellusti.

Ehdottomasti rakkain kirjasarja, jolle elokuva ei luonnollisesti tee oikeutta.



2. Stieg Larsson - Millenium -trilogia




Mä taistelin pitkään, sillä enhän mä mistään dekkareista tykkää. Kuinka väärässä olinkaan! Luin ensimmäiset kaksi osaa vajaassa kahdessa viikossa muka säästellen, ja viimeistä jaksoin säännöstellä lähes kuukauden ajaksi.

Kun pääsee alun tarinoinnin ja hidastempoisuuden ohi, action alkaa. Välillä inhorealistiseksikin äityvät tapahtumat saivat minut keskellä yötä mm. pomppimaan sängyssäni, pelkäämään pimeää ja valvomaan 4h liian pitkään.

Aivan uskomattoman käsittämättömän mahtavan megalomaanisen täydelliset loppuhuipennukset ja ehkä maailman viilein mimmi Lisbeth Salander.

Ehkä ne mustat hiukset sittenkin... Ihan lyhyinä... Ja lisää lävistyksiä ;)



3. Erlend Loe - Supernaiivi



Klassikko tämäkin. Koin suurta mielihyvää, kun en ollut ainoa joka haluaa hakan! Mutta mistä löytyisi Saaralle aito ja oikea puun ja punaisen sekoitus vasaran kera?

Kirja kertoo nuoresta miehestä jonka elämässä mikään ei enää oikein tunnu miltään. Teksti on välillä niin tuhtia tavaraa, että sivun lukemiseen tuntuu kestävän ikuisuus. Se ei haittaa.

Karkoitan kirjan avulla silloin tällöin niskaan kertyneen pessimistisyyden rippeet ja löydän uudelleen sen pienen naiivin Saaran joka innostuu suunnattomasti löytäessään jojon<3.



4. Harry Potterit

Tarvitseeko mun edes selittää tätä? Ne jotka tajuaa, tajuaa. Ne jotka ei, ei varmaan ikinä tajuakaan, eikä tällainen parin kappaleen buffaus tule tekemään ihmeitä :P. Rakastan ja fanitan ja tiedän naurettavan paljon ja jokainen on luettu läpi vähintään kolmesti.

Voisinkin taas kesällä aloittaa alusta...

Viimeisessä itken muuten aina ihan räkä poskella.



5. A Child Called It




Ehdottomasti ahdistavin kirja, jonka olen koskaan lukenut. Kertoo tositarinan yhdysvaltalaisen Daven lapsuudesta äitinsä pahoinpitelemänä.

Ainoa positiivinen asia kirjassa oli se, että tämä ihminen selvisi kaikesta huolimatta hengissä. Siihen se sitten jääkin. Dave on joutunut kestämään käsittämätöntä henkistä ja fyysistä väkivaltaa vuosien ajan, muun perheen seuratessa vierestä. Herättää todella suuret määrät empatiaa, ahdistusta ja rakkautta omia vanhempia kohtaan.

Kirjaa on kritisoinut muutama asiaan kuuluva henkilö. Tiedä sitten, onko tarinalla oikeasti toinenkin puoli, vai haluavatko henkilöt vain pestä omat kätensä tarinasta.

Teksti pistää joka tapauksessa miettimään.



Seuraavaksi on varmaan pakko tarttua niihin "muutamien" hehkuttamiin vampyyrikirjoihin ;).

Oon nähnyt tän jo ihan melkein kaikilla! Mä tutkin keneltä tää puuttuu ja haastan myöhemmin.. Nyt suihkun kautta nukkumaan!

maanantai 18. toukokuuta 2009

Let me hear you say WHAAT!








Nyt ollaan nimittäin jännän äärellä :D. Mulla alkaa aamulla aikaisin opetukset, eli pakko mennä vetämään zetaa. Huomenna vähän selostusta tästä.... Mielenkiintoisesta muutosprosessista joka on edelleen ihan vaiheessa :D

p.s. Omg ekassa ja vikassa kuvassa en väännä naamaaaaa!