1. Koko
En tahdo mitään pientä ja sievää.. Sievää kyllä, mutta sellaiset pienet pläntit ympäri kehoa ei lämmitä. En muutenkaan haluaisi kuin yhden isohkon teoksen, jossa voisi sitten olla enemmänkin yhteen nidottuja osasia.
kuva.
2. Paikka
Ei ainakaan: alaselkä, nilkka, ranne, alaselkä, rinta (tissitatska).. Paitsi jos keksin jotain upeaa ;) Lemppareita on tällä hetkellä kylki, jossa kuva kulkisi alaselästä kyljen kautta rinnan alle. Ja käsi johon tulisi ehkä hiljalleen full sleeve. Ja jalkapöytä, joka kyllä varmasti sattuisi ihan naurettavan paljon!
kuva.
3. Kuva
Huh. So tough. Jotain mulle merkityksellistä, moniselitteistä, syvällistä, kaunista, henkeäsalpaavaa, ehkä söpöä, eeppistä ja selkeää. Mä luultavasti haluaisin jotain värikästä... Mutta mm. pompomilla on ihan uskomattoman siisti sleeven alku black&grayna. Mä tutkin ja vääntelin sitä koko viikonlopun ja sen tekijä on hyvin korkealla mun tatskaajalistalla :D
Kyllä sen varmaan olisi silti värillinen..
4. Neuloja
Kenelle luotan tehtävän mun kropan ikuisesta koristelusta? No se pompomin tatskaaja on todella vahva ehdokas, ainakin jos päädyn tatuoitavaksi Suomessa. Ulkomailta löytyy kuitenkin mielettömästi taitavia tekijöitä. Ehkä vedän touhun ihan hc:ksi ja lähden london- tai miami inkin kuvauspaikoille leimattavaksi ;)
kuva.
Jos mä kuitenkin voitan pelkoni ja löydän sen ikioman ideani, aion uskaltaa. Lähes kaikki mun tatuoidut tutut seisovat tatuointipäätöstensä takana, vaikka ne eivät enää olisikaan ihan yhtä hienoja kuin sinä h-hetkenä. Tatuoinnista tulee osa identiteettiä ja itseään pitää rakastaa juuri sellaisena kuin on :) Katsotaan mitä käy.. En tahtoisi leimata itseäni vasta kymmenen vuoden päästä ja ajatella sitten, MIKSEN TEHNYT TÄTÄ KYMMENEN VUOTTA SITTEN!!
kuva.
Rumia tatuointeja on maailmassa jo liikaa, joten jatkan pohtimista ja etsimistä.. Otin tosin parit lävärit, kun tulin ensimmäisen kerran sm-kisoissa kolmanneksi :P Pitäisikö nytkin pistää kisa käyntiin itseni kanssa? Kolmas voitto ja tatska ;)
NYT! Kertokaa mulle hyviä ja kamalia tatuointitarinoita!
p.s. Niitä kaikista kauheimpia voi katsella täällä<3
p.p.s. Hienoja tatskoja ja niiden syntyä taas voi tsekkailla täällä.
47 kommenttia:
Repeän mr. Cool ICElle :''D
Itselläni on nilkassa tatuointi ja seuraava suunnitteilla kylkeen. Nilkassa kuva on ollut vuoden ja olen siihen 100% tyytyväinen. Ihan ensimmäisenä päätin paikan, kuva on ollut tiedossa jo vuosia. Sattumalta löysin netistä juuri täydellisen ja sitä vuoden verran harkittuani päätin tuon toteuttaa.
Nyt tuota kylkitatuointia hauduttelen vielä mielessäni, tiedän kyllä jo suunnilleen mitä haluan, mutta varsinaista kuvaa haluan vielä pohtia vähintään tuon vuoden ollakseni varma ettei mieli muutu. Jos muuttuu, niin se muuttuu kyllä tuon vuoden aikana.
Mikä sä olet sanomaan mikä on ruma tatuointi ja mikä ei, se on jokaiselle niin oma juttu/asia, paha mennä dissaan kenenkään leimaa vaikka se susta näyttäis helvetin tökeröltä/huonosti tehdyltä. Toisekseen Suomesta löytyy hemmetin hyviä kuvan tekijöitä, ei sun tarvi lähteä lontooseen tai Miamiin julkimoitten hakattavaksi, maksat vaan itses kipeeks ja jälki sen kummempaa ole kuin parhaimpien Suomalaisten tekemät:) Tietysti ulkomailta löytyy hemmetin taitavaa porukkaa, yleensä sellasista mestoista vielä mistä ei niin välttis telkkarissa jauheta ja tehdä saippuaoopperaa;) Suomessakin osa tyypeistä ei edes tee kenelle tahansa ja jos lässyttää blogissaan tyhmiä asioista mistä ei vielä tiedä tarpeeksi niin voi joutua tyytymään siihen keskiverto nakuttajaan koska sana kulkee aika äkkiä puolihuolimattomista kommenteista.
Olen seurannut kaverin tatuointiuraa, hänellä on yksi ollut nilkassa pari vuotta ja tänä kesänä otti selkään. Selkä on todella tyylikäs! Itsellä on ollut enemmän tai vähemmän akuutti kuume jo useamman vuoden, mutta paha mennä ottamaan kun tietää ainoastaan että haluaa tekstin. Niin minkä, millä fontilla, minkä kokoisen ja mihin... :D
Suosittelisin Halo -studion Tomppaa (http://www.halotattoostudio.com/halo.html).
Asiansa osaava (siis sen mitä nyt itse tatuoimattomana mutta kaverin hakkauksissa läsnäolleena ja nakuttajien kanssa jutelleena ymmärrän, kaveri otti toisen tatuointinsa hänellä ja kun vertaa sen ensimmäisen laatuun, niin ei voida puhua samassa lauseessa), rento ja erittäin hauska kaveri (tähän viitannee tuo sivujen "erikoinen palvelu" -kohta), joka ei tatuoi ketä tai mitä vaan vaan pitää tiettyä tasoa yllä. Ajan saa varata hyvissä ajoin, mutta on se sen arvoista, väittäisin.
Ota ihmeessä kisa itsesi kanssa! Blogista päätellen olet jotenkin sen tyypin ihminen että sinulle tatuointi sopisi. Tai siis silleen. :D Ja pics or didn't happen!
Älä ota.
<3 Äippä
Ite oon katsellut miami inkkiä sen verran orjallisesti jo pitkään etten kyllä pystyis enää tyytyä yhtään vähempään. Tiiätkö LA inkin? Sinne jos pääsisin niin olis ihan pakko ottaa. Todella naisellisia tai tyttömäisiä, suloisia ja aivan herkullinen värien käyttö. Tai sitten kat von d:n potretit... No need to say more.
jalkapöytä ei satu. itse kuvittelin samaa, uhrauduin ottamaan siihen ja melkein naureskelin miten toivottoman vähän se lopulta sattui... :D
oho vau!!! mee miamiin!!!
MUT.. miks joillain ihmisil on ohuempi tukka ku muil, voiko sitä vahvistaa syömäl sinkkiä yms?
kannaatks ohuseen leikkaa ylipitkä otsis, näyttääks se tyhmälle.
voiko huonot yöunet ja stressi aiheuttaa tukalle jtn?
KIITOS!
Älä todellakaan ota, ei mitään järkeä.
Sulle niin sopis tollanen tatuointi niinku toisessa kuvassa ylhäältä päin!
OTA samanlainen ku mulla:D:D pakko vähän lesottaa et oon käyny miami incissä. Saanko vähä lesottaa, koska muuten olenkin saman värinen kuin ari koivunen, paitsi mulla on akne ja kestoturvotus.
t:maj<3
ps. onneks kohta nähdään<<<<<33
voi kyllä se jalkapöytään tatuoiminen sattuu. mutta se on sen arvoinen, paikka on mahtava tatuoinnille!
kannattaa kattoa myös semmoinen sivu kun ugliesttattoos.com, sieltä saa kans hyvät naurut..
"jalkapöytä ei satu. itse kuvittelin samaa, uhrauduin ottamaan siihen ja melkein naureskelin miten toivottoman vähän se lopulta sattui... :D"
mua rupee aina pelottaa ihmiset jotka sanoo et tatuoiminen lähinnä kutittaa....... :'D
mulla on jalkapöydässä tatuointi ja joo, kyllähän se sattuu, mutta kyllä sen kivun myös kestää. se ei oo mikään ylitsepääsemätön ja jos nyt ei ihan koko jalkaa väritä, ei se myöskään kamalan kauaa kestä :)
epäröin sun tapaan ihan superkauan tatuoinnin ottamista, kuvaa, paikkaa, sitä et kadunko, mut sit yhtenä päivänä alkutalvesta vaan otin itteeni niskasta kiinni ja menin kyseleen aikoja; niillä oli aika heti samaks päiväks ja siinä sit kauhulla varasin sen itelleni :D mulle toimii tollaset spontaanit ja nopeet päätökset parhaiten, oisin varmaan muuten perunu sen. siin se nyt on jalas aina, mutta se on mun mielestä vaan osa mua ja vaikkei se oiskaan enää 55-vuotiaana ehkä ihan sitä mitä sillon ottaisin, oli se sitä mitä halusin nuorena, ja se on jo tarpeeks paljon :) !
siis missä lajissa oot kilpaillu sm-tasolla? :)
otin lähes koko jalkapöydän kokosen kuvan ja kyllä sattu. pahin oli varpaiden vieres/yläpuolel. mut eiköhä toiki oo ihmisestä kii, mikä sattuu. ja perus klisee on sanottava et kyl se kipu oli sen arvosta :))
sul on ihana tyyli ja oot sympaattisen olone.
mulla on jalkapöydän päällä ja ei sattunu. jokaisella on oma kipukynnyksensä :)
Kyllä se sattuu, mutta kyllä sen kestääkin. Jos oot joskus kokenut ultimate mental pain, niin fyysinen kipu on ihan kakkosena. Lopputulos kuitenkin palkitsee.
Ei se oo ku minuutissa viis neulaa x1000 tikkausta :D
Mä nyt luovutan kynsin ja hampain mun oman inspiraationlähteeni sulle, koska mielestäni tää on parhaimpia tatuoijia mitä olen Ikinä nähnyt. Harmi vaan että kyseinen mimmi tekee lontoossa duunia. :D Mut sähän jo puhuit, että jos menis ulkomailta hakemaan XD
http://valerievargas.wordpress.com/
Riippuu ihan ihmisestä mikä sattuu. Jokaisella on erilainen kipukynnys :)
Itse otin viime vuonna syksyllä tatuoinnin. Päätös tehtiin silloin kesällä ja käytiin kaverin kanssa varaamassa ajat. Saatiin n.kk:den päähän. Kävin otattamassa Liskogalleriassa, hakaniemessä :) Mukavat ihmiset ja viihtyisä paikka. Otin itse suunnitellut, (black&grey) n. kämmenen kokoiset, siivet yläselkään lapaluden tienoille. Jännitti kyl se päivä...töissä aamuvuorossa meinasin oksentaa jännityksestä :--D Mutta kun paikan päälle sitten menin niin eipä jännittäny enää. Kolme tuntia istumista ei-niin-hyvässä-asennossa aiheutti mulle selkäkivut pariks viikoks, MUTTA..
On nää vaan niin nätit~ että kyllä himottaa ottaa vielä ainakin pari lisää ;))
T. Namms
Kannatan jalkapöytää! \o/
Itselläni kesti monta vuotta, kun uskalsin kyseiseen paikkaan ottaa. Päivääkään en ole katunut ja mitä siihen kipuun tulee, sen kestää kyllä :)
Itse odottelin ensimmäisen ottamista vuosia, pyörittelin ja pähkäilin ja aina niissä ideoissa tuntui olevan jotain vialla. Onneksi odotin, ensimmäinen on edelleen rakas, ihana, ainutlaatuinen ja kaunis. Juuri sitä mitä halusin ja enemmän. Sekuntiakaan en ole katunut, tekijältä varmasti ottaisin lisääkin jos hän majailisi saman maan kamaralla.
Lisääkin on suunnitelmissa ja mikä oudointa, vuosien mustaharmaan linjan kannattajana olen alkanut taipua värillisten suuntaan. Mikähän minua vaivaa?
mulla on ollut jalkapöydässä tatuointi pari vuotta, ja ei todellakaan kaduta yhtään ! rakastan itse tatuointia ja sen paikkaa, musta jalkapöytä on loistava alue tatuoinnille.
odotan innolla millaisen taten ehkäpä tulevaisuudessa otat, uskon että se olisi mieletön sut tietäen ;)
täytän kuukauden päästä kahdeksantoista, jolloin otan ekan tatskani. itseasiassa kaksi :D joku hulluus mulla on niihin, päässä surraa vaan kaikki mitä "pitäisi" olla kaksin kappalein... kaksin aina kaunihimpi hehheh. no ei, yksi paritatuointi taitaa riittää :D
niin ja että mikä on hienoa ? ehdottomasti old school !
aika leijailua lähtä johonki maijjami inkkiin,koska Suomesta löytyy aivan uskomattoman taitavia tatuoijia! ei kannata pitää mitään kiirettä,kuva kannattaa hakata vasta kun on vähintään 100% varma paikasta ja tyylistä! :)
Miami incin tyypit ovat todella amatöörejä, jokainen tatuointeja tehnyt/niistä todella kiinnostunut sen varmasti on huomannut. Sellaista laatua jos haluat, osta neulavehkeet itse ja voit saada jopa parempaa jälkeä.
..Mutta jos haluat oikeasti taidolla tehdyn tatuoinnin, löydät mieleisesi tatuoitsijan selaamalla paikan päällä eller netissä ko.henkilöiden portfolioita. Suosittelen. Mieti, old schoolia, new schoolia, vai mitä, se jo auttaa etsimään ko.tyyleihin suuntautuneita tatenaikkosia ja -poikasia kuvaasi tekemään.
Anonyymi: MR. COOL ICE ON NIIN HIENO!!! :D Kyllä se taitaa niin olla, että harkitut päätökset kannattaa VARSINKIN tässä asiassa.
Anonyymi: No en kai mä mene ottamaan tatuointia sellaiselle tekijälle, jonka portfolio ja tyyli ei mua miellytä? Etkai säkään menisi? Ei munkaan meikkejä halua kaikki, enkä mä siitä vedä hernettä nenään :). Mä mielestäni mainitsin suomalaisista tekijöistä vain hyvää, varsinki niistä, joiden töitä olen ihaillut. Myös linkittämäni "huonot tatuoinnit" ovat kaikki ulkomaisilta sivustoilta ja TIEDÄN, että niille on hajoillut myös muutama suomalainen ammattilainen :D Huomaa myös vinkkisilmä sen miamijutun jälkeen ja poista herne nenästäsi<3
poskisuudelma: Kun päädyt penkkiin, muista triplatarkastaa oikeinkirjoitus ;)
Hienoja kuvia tuolla! Ja juuri tätä hainkin sillä, että olen tarkka siitä kuka mun nahkaan saa koskea. Jos napataan kadulta kaksi eri ihmisten tatuoimaa henkilöä, voi samakin kuva olla aivan erilaatuinen!
Tuula: Rakastaisit mua silti<3
Laura: Mä fiilaan tällä hetkellä eniten sitä London Inkin pomoa. Ihan MIELETTÖMIÄ yksityiskohtia!
Anonyymi: Haha, kai sitä varautuu pahimpaan! Mä mallailin pari viikkoa yhtä kuvaa pelkällä kuitukynällä jalkapöytään ja sekin kirpaisi :D
TUKKA: Mun yksi kaveri on muuten käynyt siellä ^_^
Perintötekijöistä se on pitkälti kiinni. Tukan laatuun voi vaikuttaa hyvällä ruokavaliolla ja pahimmissa tapauksissa lisävalmisteilla (mm. priorin) jotka on tapauskohtaisesti todettu hyvinkin tehokkaiksi :)
Hmm.. Suora ylipitkä otsis on ehkä riskialtis sillä se menee rasvoittuessaan todella lituskaksi. Sivuun vedettävä taas voisi toimia hyvinkin!
JUULIA: EKA JÄRKEVÄ KOMMENTTI SULTA TÄNNE EVER :D:D:D:D:D
Anonyymi: Ai PONIT ^___^
maj: Rakas tatskattu maj<3 Ihanaa nähdä pian!!
Anonyymi: Joo ei se kipu ole oikeastaan este eikä mikään :)
tiina: LOVE THEM!
llaura: Hahah :D Masokistien puheita kaikki! Ja "itseaiheutettu" kipu kasvattaa luonnetta ;)
Mulla on yksi kollega joka on todella tatuoitu ja muhun verrattuna jo iäkkäämpi. Hänen vanhimmat tatuointinsa ovat jo levähtäneet ja kuvatkin ovat mitä on, mutta korjaus ei tule kuuloonkaan! Ne ovat muistoja siitä ajasta :)
Johanna: Bodypaintingissa oon kaksinkertainen suomenmestari :)
Anonyymi: Huhuu, voin kuvitella varpaiden vierustan ja menee kylmät väreet pitkin jalkaa :D
mmohkis: Sepäse, ei voi tietää, ennenkuin kokeilee!
Mirette: OH LORD MITEN HIENOJA :O Leuka tippui alakerran reijon keittiöön asti!!!
Anonyymi: Jep. Mulla tietyt lävärit esim. ei kirpaise juuri lainkaan ja sisko taas on huutanut kuin syötävä :P Mä uskon siihen henkiseen valmistautumiseen!
Oon kuullut liskogalleriasta myös paljon hyvää! :)
Anna: MErkataan piste jalkapöydälle ;)
visuaalisesti vaativa kottarainen: Solet kokenut värillisen heräämisen! Sellaista sattuu ajoittain ;)
san: Hahah, mä kelasin heti, että niinku mustan värinen jalkapöytä, niinku huonekaluna :D Hahah. Oijoijoi. Tätä väsymyksen riemua!
Oon kans pari kuukautta pyöritelly erilaisia ajatuksia tulevasta tatuoinnista. Ideoita on vaan yksinkertaisesti liikaa! Mahdotonta valita sitten yksi. Ja sitten pitäisi valita paikkakin. Nyt alkaa onneksi pikkuhiljaa jo selviämään mitä haluan.
Otin ekan tatuoinnin 17-vuotiaana. Otin sen lähinnä siksi että rakastuin tatuointeihin ja oli vaan pakko saada joku tatuointi :D Onneksi oli järkeä päässä, enkä ottanut mitään jättimäistä rumilusta :D En ole kyllä koskaan katunut.
Jos olisi älyttömästi rahaa, lentäisin Los Angelesiin Kat von D:n tatuoitavaksi! Sen rokimpaa mimmiä saa hakea.
NELLI: Mä lasken paritatskan yhdeksi ;) Muakin himottaa oldschool ja sitten toisaalta sellanen photorealistinen O_O
Anonyymi: Hahah, saa hei lukea pilke silmäkulmassa :D En ole sinne lentelemässä! Ja lupaan olla 100% varma :)
Anonyymi: No en mä niitä nyt ihan amatööreiksi sanoisi, on siellä nimittäin aikamoisia taideteoksiakin tehty =) Mutta varmasti löytyy oman tyylinsä hienomminkin taitavia tyyppejä. Mutta millä alalla ei löytyisi?
Mä olen muuten ollut kolme kertaa klikkauksen päässä tatskavehkeiden ostamisesta ;) Olisi tavallaan hienoa olla tatskaaja jolla ei olisi tatskoja...
Nämä tyylilliset asiat on mietitty ja todella monet pofot selattu - ja monist myös tykätty! Tää kirjoitus tuli ehkä tehtyä hieman hätiköiden, sillä oon selkeästi jättänyt näitä ihan oleellisia ja mietittyjä asioita sen ulkopuolelle :P
Itse oon kanssa päälle vuoden nyt miettinyt tatuointia, mutta sama juttu, pää ei vielä anna periksi, vaikka muuten toisaalta ihan hirveästi haluaisinkin tatuoinnin ottaa. Oli hassu lukea noita sun ajatuksia että minkä kokoinen, minne jne. sillä itse olen miettinyt aivan samalla tavalla. Ei mtn pieniä perhosia eikä todellakaan esim alaselkään, niin nähty juttu. Ehkä me vielä kootaan itsemme ja uskalletaan:)
Mä tein tatska- ja läväripostauksen vähän aikaa sitten, jos haluat, voit lukaista:
http://angelscanflybecause.blogspot.com/2009/08/tatskoja-lavareita-ja-niin-monia.html
Tuolla on kuva mun tatskasta myös.
Mulla on kanssa hirvee tatskakuume! Haluisin enkelin siivet selkään, mutta ne on niin massiivisen kokoiset, että täytyy harkita tarkkaan..
Pelkäsin pitkään tatuoinnin ottamista ja päädyin kuin päädyinkin jalkapöytään. Menee ihan siitä varvasluiden päältä siihen isoon luuhun sellanen teksti. Ei oikeasti satu, vannon.
ONhan se kipua, mutta sellasta mikä on helppo kestää :)
Asian vierestä, MUTTA made by you?
http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/musiikki.shtml/944111?abreu_anna
Mulla on omasta mielestäni todella matala kipukynnys (korviksienkin laitto on ollut yhtä huutoa) ja jännitin tatuoinnin ottamista jalkapöytään niin että jännäpissi meinas tulla, mutta eihän se loppujen lopuksi ollut niin paha kipu kuin kaikki pelotteli.
Ja tatuoinnin ottoa tuumasin vuosia, olin jo puoliksi hyljännyt ajatuksen kunnes Englannissa asuessa päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja astelinkin tatuoijan käsittelyyn. Täytyy myöntää että ilman irtiottoa Suomesta en olisi tatskaani varmaan ikinä ottanut, mutta rakastan kyllä sitä todella paljon ja se kuuluu myös vahvasti omaan identiteettiini!
suosittelen :)
Jalkapöydät ei satu YHTÄÄN.
Mutta toi kylki, voin kertoo että se oli semmosta tuskaa että itku oli lähellä.
Mulla samoja kokemuksii kun tolla yhellä anolla, että jalkapöytä ei oikeasti tunnu missään ja mulla on tosi luisevat jalat, että luita kolautettii muutamaan kertaan :D
Mulla tosin on sellanen fiilis itselläni, että se mikä ei tapa niin vahvistaa :D ja tatuoimisen tuoma "kipu" on täysin erilaista ja en itse voi sitä edes kivuksi sanoa. Paikat puutuu tosi nopeesti sen tikkauksen aikana ja sen jälkee se on lähinnä vaan sellasta nipistelyä ja kutittelua.
Mä en myöskään itse ymmärrä ihmisiä, jotka hakkaavat itseensä tulitikkuaskin kokoisia kuvia x 15 ja jokainen kuva on aivan eri planeetalta kun se toinen... Toki jokainen näkee sen siisteyden ja kauneuden aivan eri tavalla, mutta isot ja yhtenäiset taideteokset on musta kaikken mahtavimpia :)
Jalkapöytä kyllä sattuu tuskallisen paljon, mutta kyllä sen tunnin kivun kestää aina! :)
Heh, tuli miami inkistä mieleen - mun piti mennä ottaan seuraavalla reissulla sielä uus kuva, mutta lueskelin arvosteluja niin taidanpa jättää väliin. Sarja ei tosiaan kuvaa todellisuutta..
noni, kiitti vaan. tatskakuume iski jälleen kerran luettuani tän postauksen! :) pakko se on jossain vaiheessa käydä jotain kuvaa ottamassa, mutta mäkään en osaa päättää "sitä oikeaa" miljoonien hyvien vaihtoehtojen joukosta. :D
siisti toi toka kuva ylhäältäpäin!
tykkään siitä koska tatskat mielletään usein että ne ois tosi tough, ni se on siisti ristiriita että tatuoinnissa on jotain lapsekasta/sarjakuvamaista/söpöä :
Mua huvittaa aina kun porukka sanoo, että "mites sitte ku oot 70v ni se tatsa on silloin ruma". Okei, eihän silloin ryppysenä se ehkä ole maailman coolein, mutta uskosin silloin olevan jo pari muutakin "kriisin aihetta" kuin joku kuppanen tatsa. Ellei sitten ole joku kirkkovene keskellä otsaa. Lörppä tatsa jossain vatsassa on ihan se ja sama, tuskin tulee bikineissä hengattua kuitenkaan.
Tottakai tatsaa kannattaa harkita kunnolla yms. Mutta toisaalta, jos siihen vaikka kyllästyy 10 vuoden päästä, niin kertoohan sekin tatsa varmaan oman tarinansa. Voihan se olla vaikka "olin nuori ja tyhmä, muistatko sillo kännissä mentiin se ottaa blah blah....". Joskaan nyt ei ihan noin radikaalia toivottavasti, mutta u get the point.
Itsellä on ekan otosta "jo" 7 vuotta ja edelleen tykkään.
Heippan!
Mun kokemuksessa kylki sattuu aivan sietämättömästi (kyllä, itkin suurimman osan ajasta), mutta jalkapöytä oli ihan iisi biisi. tuntuihan se, mutta ei mitään verrattuna kylkeen! tosin kylki onkin koko kylki ja jalkapöydässä huomattavasti pienemmät, että voi toki vaikuttaa..
itse olen joka suunnalta tatuoitu ja pidän näistä aivan kamalasti, nyt olen mielestäni valmis "kokonaisuus" enkä enää lisää halua ottaa. jollei sitten elämässä tule tapahtumia jotka haluan vielä itseeni kirjata muistoksi..
mutta, sen kivun kestää, eihän se siitä saa olla kiinni, pääasia että kuva on täydellinen ja tulee täydelliseen paikkaan :>
ps. täällä meillä on naistatuoija jolla ei ole yhtään tatuointia itellä, harvinaista jep.
Kaunein ja ihanin tatuointi on sellainen jonka on piirtänyt joku ketä rakastaa esim. kummitustyttö. Sillä on aina merkitystä ja pieni viesti sisällään. Tärkeä ihminen on kuin tatuointi, välillä sitä ei huomaa, välillä sen voi jopa unohtaa, mutta se ei häviä milloinkaan.
EI tatskoille! :)
Mun tatskat synty ideasta, jotka liittyi mun elämään. Meidän koira esimerkiksi (joka piakkoin niin vanha että kupsahtaa) oli pakko ottaa huomioon, niin tärkeä osa mun elämää se on ollut. Sit toiseen tatskaan sisällytin mun persoonallisuuden osat. Eli kaks omistan ja lisää tulossa.
Anna jonkun sulle tärkeän ihmisen suunnitella sulle SUN NÄKÖINEN tatuointi, niin saat jotain, josta tulee aina hyvä mieli. Mun serkku on suunnittelemassa mulle nyt kylkitatskaa, johon pitäis liittää sukujuuria kuvaavia asioita, värejä, muotoja jne. Mielenkiinnolla odotan, mitä se tietää, mutta vaikka kuva ei olis aivan sitä, mitä etsin, niin kyllä se on tatuoimisen arvoinen, sillä serkkuni on mulle tärkeintä maailmassa. Sit yks mitä oon pohtinu, on joku perinteinen "äiti ja iskä"-tatska.
Toivottavasti auttoi yhtään :)
Mulla on jalkapöydässä peukalonpään kokoinen leppäkerttu tatuointi. Tuntuihan se mutta kyllä sen kokoisen tatuoinnin kesti. Ja pakkohan ssihen on mennä joskus kaveri ottaamaan ja muutakin sälää... Eri homma on sitten, jos ottaa koko jalkapöydän kokosen, mut kyllä senkin voi tehdä osissa :)
ootko suunnittelut sen yhden lauran taten? :) tai sen "ekan" osan siitä?
kaveri oli käyny miamissa ja sitä miami inqiä ei enään oo!!!vastapäätä on vaan joku fani kauppa!!:S:S..mäkin ajattelin sinne mennä ottaa tatuoinnin mut no can do:(
Kävin toissapäivänä ottamassa ensimmäisen tatuointini juuri tuohon jalkapöytään, ja kipu oli jotain semmoista, etten olisi osannut kuvitellakkaan! :SS
Minkään en muista sattuneen yhtä paljon ennen!
ÄLÄ OTA TATUOINTIA!!! SUA VIELÄ KADUTTAA. KAIKKIIN KUVIIN KYLLÄSTYY. VAIKKA NYT VOI OLLA SIISTI NIIN EHK VIIDEN VUODEN KULUTTUA ON N*O*L*O
Lähetä kommentti