(Kun yritän keskittyä ja kirjoittaa tätä, Poika katsoo vieressä jalkapalloa ja huutaa. Suluissa olevat kevennykset ovat suoria lainauksia, tuhtia tekstiä keventämään.)
Faktoja.
Laihdutus a) on kovaa työtä. b) tuntuu useasti paskalta. c) kestää pitkään. d) tuntuu todella hyvältä kun tavoitteet ovat päivä päivältä lähempänä. e) ei ole ikuista. Eikä muuten ole "laihuuskaan".
Nopea laihtuminen on aina huijausta. Jos laihdut yli kilon viikossa, poistuu kehosta joko nesteitä tai lihasta. Kilo nestettä, lihasta ja rasvaa painaa ihan saman verran. Lihas vain näyttää paljon paremmalta.
Ensimmäisten viikkojen nopea painonpudotus on nestepöhötyksen poistumista kehosta. Jotta laihdut yhden kilon rasvaa, pitää sinun olla n. 7000kcal miinuksella.
Ja jotta kaikki nyt vihdoin ymmärtäisivät: Rasva palaa tasaisesti kaikkialta. Mikään peppu tai vatsajumppa ei tee kyseisestä alueesta sen hoikempaa. Toki, jos takapuolen lihakset ovat kunnossa, näyttää se fläsä siinä päällä paremmalta, kun se ei roiku muodottomana.
Ja ei, vaikka BB-Minna niin sanoikin, yksi spinning-tunti ei polta kahta kiloa rasvaa =).
(J: Onkohan suomella sellaisia kannatuslauluja? "SUOMI SUOMI SUOMI! MAALI MAALI MAALI!" Haha, Se olisi hyvä laulu.)
Minä, laihduttaminen ja mentaliteetti.
Olen reilun vuoden ajan käynyt kuntosalilla aktiivisesti, ja noin puoli vuotta sitten aloin tarkkailla syömisiäni oikein olan takaa. Päivässä syön n. 1200-1400kcal riippuen urheilun määrästä ja päivän kuluttavuudesta. En ole minkäänlainen laihdutusexpertti, enkä luule tietäväni kaikesta kaikkea, se on enemmän tuon Pojan alaa.
En myöskään koe olevani ällöttävä läskikasa ja luuseri, jos yksi päivä menee niin sanotusti vituiksi. Mitä sitten? Elämä jatkuu. Seuraavana päivänä keho kuluttaa hieman enemmän, ja salilla jaksaa painaa 30min enemmän kuntopyörällä.
Asenteen pitää olla oikea.
Ruoka.
Yritän syödä proteiinia mahdollisimman paljon, sillä en halua menettää näitä vähiä lihaksiani. En karta rasvaa (paitsi transrasvoja kun sille päälle satun), sillä ainakaan oma kroppani ei tunnu polttavan rasvaa tehokkaasti, jos en saa sitä tarpeeksi ruokavaliostani.
(J: Kyllä se Saksa tekee vielä maalin.. Se on niin nähty.. SUOMI!!!)
Mitä sitten voi syödä? Periaatteessa mitä vaan, kunhan kalorit pysyvät alle kulutuksen. Omat syömiseni vaihtelevat päivittäin, tai ainakin viikoittain. Tässä esimerkki esimerkillisestä laihdutuspäivästä, jotta saisitte jonkinlaisen kuvan ruokamääristä:
Aamiainen:
-Munakas
*2 kananmunaa
*kinkkusuikaleita
-paistettuja tomaatteja maustettuna
Lounas:
-Salaatti
-Salaattia + tomaattia + kurkkua
-Kanaa n. 200g
-8% fetaa n. 60g
Välipala:
-Rasvaton + Sokeriton jugurtti
-Raejuustoa
Päivällinen:
-Kanttarellikeittoa (apetit) 400g
-Ruisleipäpala
Iltapala:
Sama kuin välipala
Ruokaa siis saa syödä. Itsensä näännyttäminen aiheuttaa ainoastaan kovemman nälän, ja se taas aiheuttaa ahmimisen. Ei välttämättä tänään, eikä välttämättä huomenna. Mutta joku päivä se tulee tapahtumaan.
Itse käytän kalorilaskuria. Sen avulla pysyy hyvin kärryillä siitä, mitä mahaansa ahtaa. Kirjaan myös "ikävät" päivät, kun kalorit ovat jossain 3000 kieppeillä.
Kuukauden tai kahden välein pidän ns. cheat-päivän, jolloin en tarkkaile syömisiäni juurikaan. Jos tekee mieli jäätelöä, syön sen. Näin pidän oman pään kunnossa, ja muistutan siitä, että tämä muutos on ikuinen.
(J: Yli.. Yli.. Se meni kyllä yli! Näitkö se meni yli!!)
Liikunta.
Yritän urheilla vähintään joka toinen päivä. Joskus en pääse tavoitteeseeni, mutta sille ei voi mitään. Jos pitää valita hikoileeko tunnin salilla, vai ansaitseeko 300e, valitsen tietysti jälkimmäisen. Joskus taas on viikkoja, jolloin pidän vain 2 lepopäivää. Ne ovat kuitenkin tärkeitä, koska jos kroppa pääsee ylikuntoon, on palautuminen sitten pidempi prosessi.
Kannattaa aloittaa kevyesti. Jos olen ollut viikon rai kaksi poissa salilta, teen ensimmäisen treenin puolella teholla, ja nostan painoja ja toistoja muutaman päivän aikana takaisin normaaliin. Muuten seuraava päivä on yhtä helvettiä, ja liikkuminen tuntuu yhtä kiinnostavalta kuin ylppäreihin lukeminen (Eli se, mitä minun pitäisi juuri nyt tehdä ;) ).
(J: Monet sanoo JEREMENKO. Mut ei se oo. Se on Eremenko. )
Kuntosalilla minulla on kaksijakoinen ohjelma, eli kaksi eri ohjelmaa jotka teen vuoropäivin. Pidän lihaskuntoharjoittelusta, sillä saan sen avulla kroppaani muotoa. En halua, että kun vaa'an lukemat ovat "oikeat", peilistä näkyy löysää nahkaa ja luuviulu tyttö. Työni vaatii, että jaksan seistä 10h putkeen. Ilman lihaksia se olisi vaikeaa :).
Aerobista urheilua en vielä harrasta kovin orjallisesti. Lähden lenkille, uimaan, tai pyöräilemään siskon kanssa kun siltä tuntuu. Otan nimenomaan rasvanpolttoon keskittyvät aerobiset treenit kehiin, kun edessä ovat viimeiset 5kg.
(J: Mikä vampi? Haha, sanoiko se vampi?? Kato nyt, kato miten lähellä!)
Tavoitteet ja niissä pysyminen.
Jokaisella on omat tavoitteet, ja ne kannattaa pitää mielessä. -20kg tuntuu aluksi kamalalta, mutta kun loppu häämöttää, ei se enää olekaan niin ylitsepääsemätöntä.
Jos tavoitteen saavuttaessaan tuntuu siltä, ettei riitä, niin sitten ei riitä. Olen luvannut itselleni, että jos olen tyytyväinen peilikuvaani ennen tavoitepainoa, lopetan. Jos taas ylimääräistä vielä sittenkin löytyy, jatkan. Huhuilkaa te sitten, kun alan näyttää luurangolta ;).
Entä sitten kun on kaunis ja hoikka ja elämä on luonnollisesti paljon parempaa? Mitä sitten tapahtuu? Takaisin mäkkäriin ja salikortti poikki? Ei tietenkään. Niin kuitenkin käy, ellei asioista pidä huolta. Laihduin yläasteella todella paljon, todella lyhyessä ajassa, ja lopulta painoin n. 53kg (olen n. 172cm pitkä). Tein sen tyhmästi, ja muutama vuosi myöhemmin tajusin, että kaikki paino oli tullut takaisin kavereiden kanssa.
(J: Tolla Forssellilla on ihan keltainen tukka aina. Siis luonnostaan..)
Miksi tiedän, ettei tällä kertaa käy samalla tavalla? Tajuan, että joudun kuntoilemaan, syömään oikein, ja tarkkailemaan painoani jossain määrin koko loppuelämäni. Se ei kontrolloi elämääni, sillä siitä tulee jokapäiväistä, ja se tekee minut tyytyväiseksi itsestäni. Jos painoni nousee yli 3kg, teen asialle jotain saman tien. En odota, että peilistä katsoo takaisin taas itkusilmäinen virtahepo jota en tunnista.
Ja sitten se iänikuinen asia: jos huijaat laihduttaessasi, huijaat vain itseäsi. Se on se, mistä luuserifiilis tulee. Useampi kuin moni aiempi dieetti on alkanut hyvin, mutta liian kovaa, ja heikkona hetkenä on sitten vedetty suklaalevy jos toinenkin ja itketty sormet kurkussa vessanpöntön vierellä. Se ei ole siistiä.
Ja tästä päästäänkin sitten siihen sudenkuoppaan. Miten estää kunnianhimon kasvaminen syömishäiriöksi. Eräs minulle rakas ihminen, on ollut sairaalahoidossa, koska mikään ei riittänyt, ja pelkään ettei taida riittää vieläkään.. Peili ja mittanauha. Siinä ovat välineet, joiden avulla kannattaa itseään tarkkailla. Jos peili näyttää että hyi, ja mittanauha -10cm, täytyy tajuta että peili valehtelee. Syömishäiriöt vaativat paljon itsekuria, mutta paljon enemmän vaatii se, että on vahva, ja tajuaa lopettaa ajoissa. Sitä minä arvostan.
(J: SE ON SIELLÄ!!!!!)
Mielettömästi tsemppiä kaikille, jotka jaksavat tehdä töitä oman hyvinvointinsa eteen.
Se on sen arvoista! Voin vinkata teille sitten, kun olen omassa tavoitteessani. Aika-arvio on n. 2-3kk :).
25 kommenttia:
sä oot nyt jo tosi laiha, älä laihduta enempää!!
Kai mä nyt valitsen esille vaan ne kuvat, joissa näytän hyvältä ;) Uskokaa pois, työtä löytyy vielä!
mainitset jossain välissä -20 kg. niin paljonko oot pudottamassa??
En ole ihan varma mistään tarkoista määristä :) Jotain 15 ja 25 kilon välillä. Riippuu mikä tuntuu hyvältä.
Kun viimeksi laihdutin, se oli n. 20kg. Ja yleisesti 20kg on sellaien oikeasti "iso" pudotus joka voi olla vähän vaikeasti lähestyttävä :P
Oot superpieni jo nyt, tai ainakin näytät siltä.
Mutta itsehän sen parhaiten tietää missä painossa tuntuu hyvältä.
25?? huhh nyt on ihan pakko kysyä että kuinka iso oikein olit aikaisemmin sitten :D laita meille joku ennen kuva kun jälkeen on jo nähty :)
Pistetään sitten ennen-jälkeen postaus, kun on sen aika ;)
Tää oli jotenkin niin ihana teksti. Mulla meni jokunen vuosi sitten kontrolli kokonaan syömisen ja laihduttamisen kanssa, eikä se mopo vieläkään ole kokonaan hallinnassa.
Mutta sen tiedän, että jos ja kun niskalenkin siitä möröstä joskus saan, niin ikinä en enää laihduttamalla laihduta.
Onnea omaan projektiisi, vaikka oot kyllä jo nytkin upea :)
Moikka!
Nyt väsyttää ihan kauheesti mutta eksyin tänne sun blogiin, luin tän tekstin ja inspiroiduin suuresti. Mua vähän ehkä nolottaa tää kommentti koska painosta puhuminen on aina jotenkin kiusallista vaikka miten neutraalisti yrittäis jutella. Tai en tiiä, ehkä se nyt ei oo kun itekin laihdutat. Ite oon ollut suht normaalihoikka, menin jenkkeihin, lihoin 20 kg, tulin takaisin, laihdutin 10kg ja nyt olen lihonut sen+frendit takaisin. Laihdutusprojekti (-20-25kg) edessä, motivaatio aika ajoin huipussa, yleensä nollilla. Vituiksi menneen päivän jälkeen (esim tänää)uskomaton luuserifiilis joka jää pinnan alle kytemään vaikka kuinka tsemppais itteään.
Uskon että vaikka kuvat valitaan just sen mukaan missä parhaimmalta näyttää, oot kyllä laihtunut tosi paljon. Kauanko oot ehtiny laihduttaa? Näin sut svengissä joskus alkukeväällä ja siitä oot laihtunu aika paljon.
Tosi hienoa että oot jaksanu tsemppaa etenkin ruokailujen kanssa. Toivon sulle paljon onnea ja pitkäjänteisyyttä laihdutukseen vaikka välillä ei malttaiskaan odottaa tuloksia ;D
yst. terv.
Mikaela
hyvä ja inspiroiva teksti!
onnea laihdutukseen ,tosin olet nyt jo hyvännäköinen tyttö!
Mise: Tsemppiä mörön selättämiseen. Mutta rauhalliseen sellaiseen :). Se nopea tie tuntuu houkuttelevalta, mutta se ei vie yhtään mihinkään. Täällä kun pitäisi elää vielä monta kymmentä vuotta onnellisena ja terveenä!
Mikaela: Ihanaa että ihmiset jaksaa vastata nimellisesti, ja taidanpa tietää kuka oletkin, mikä on vielä mukavampaa! :) Mä tiedän niin, NIIN hyvin sen miten helposti se dieetti lopahtaa. Varsinkin alkuvaiheessa, kun on se eka -5kg menossa. Tuntuu että mitään ei tapahdu ja se on jotenkin tosi hidasta ja turhaa ja tekee mieli vaan heittää hanskat naulaan. Ja sitten, vaikka itse huomaisikin että on laihduttanut hei jo 5 kiloa, ei kukaan muu noteeraa sitä mitenkään!
Jos yrittää vaan tietoisesti syödä vähemmän ja liikua enemmän, kroppa pitää kyllä huolen siitä, että syöt kulutuksesi mukaan. Sen takia on oikeasti helpompaa kirjata kaikki syömiset grammalleen ylös vaikka muutaman viikon ajan. Ja myös ne heikot hetket ja suklaapatukat! Miten laihdutit silloin viimeksi? Teitkö sen fiksusti, vai näännytitkö itseäsi?
Jos näännyttämisen jälkeen palaa ihan normaaliin ruokavalioon, kroppa ottaa siitäkin kaiken ilon irti ja kiloja alkaa tulla. Jos taas tietää mitä on syönyt, voi laihduttamisen lopuksi lisätä päivittäistä ruokamäärää 100-200kcal per päivä hiljalleen, ja etsiä sen sopivan kalorimäärän, jossa oma kroppa ei ala kerätä vanhoja kiloja takaisin.
Kamala lause sinänsä, mutta kannattaa pitää mielessä, että nothing tastes as good as slim feels ;)
syötkö vihanneksia tai hedelmiä?
mulla ainakaa ei aineenvaihdunta ole riittävän nopeaa noin proteiinipitosella ruokavaliolla
uskon ettet ikinä palaa entiseen :) terveellä pohjalla tuo sun laihdutus, mutta omasta kokemuksesta voin sanoo, että se tavoitepainonhallinta vasta vaikeaa onkin, kun ei enää tule sitä varsinaisesta laihdutuksesta syntyvää mielihyvää.......
anonyymi,
Kesällä puputin pari litraa marjoja päivässä ja hedelmiä muutenkin hulluna :) Talvella syön parina päivänä viikossa enemmän hedelmiä, mutta muuten pääasiassa vihanneksia, joista saa hyviä pitkäketjuisia hiilihydraatteja.
Otan tavoitepainonhallinnan elämän pituisena haasteena, ja valjastan tuon pojan julmaksi vahdiksi, se saa aina palauttaa mut maan pinnalle jos yritän mässäillä päivittäin ;)
Näytät jo hirmu laihalta! Pelästyin oikein, kun katselin kuviasi pitkästä aikaa, että miten paljon painoa on pudonnut. Älä ainakaan laihduta enää, kiinteytys sitten eri asia. Mutta siis upea olet.
Kiinteys = vähemmän rasvaa, enemmän lihasta :)
Kyl sussa on muutosta tapahtunu, näin sut vuos sitte messuilla ja eilen uudestaa ku olit taas kisaamassa. Oot paljon laihempi nyt ku vuos sitte että muutosta on kyllä tapahtunu. :) itellä kompastuskivenä taitaa olla nuo vihannekset kun en niistä niin välitä, mutta hedelmiä senkin edestä. :) Tsemppiä sulle jatkoon ja kiitoksia hyvistä vinkeistä!
Terv. Minttu
varo muuten ettet sairastu vaan vahingossa ortoreksiaan...
Luin viestiäsi juuri tuolta pakkotoisto.comista.
Sulla on laihdutuksen perusteet hyvin hallussa, MUTTA syöt aivan liian vähän kaloreita! Olet samanpituinen kuin minä, ja mä syön yli 2000kcal päivässä. Enkä liho, vaikken liiku mitenkään ihan hirveästi(suunnilleen saman verran kuin sinä). Painan 54kg.
Vinkkini olisi, että lisää ruokavalioosi rasvaa. Kirjoitit tuossa että et välttele sitä ollenkaan, mutta syöt silti todella vähärasvaisesti. Jos saisin ehdottaa, niin syö noilla välipaloilla esimerkiksi avokadoa, pähkinöitä tms. niin saat hyvälaatuista rasvaa tuohon lisäksi.
Eipä muuta. :)
Joanna:
Tällä hetkellä kalorit pyörii n. 2200 / päivä, kun en ole dieetillä, ja osa näistä tulee juuri rasvaisempien ruokien lisääntyneestä määrästä :). Ja siis rasvaisten juuri tässä pähkinä + avokado + öljy -hengessä, ei niinkään PITSAA JA HAMPPARII.
OIJJJ kiitos inspiksestä :D Voiskon tossa illalla siirtää kuntopyörää tv:'n eteen ja poleka pelatessa :D
"Kilo nestettä, lihasta ja rasvaa painaa ihan saman verran. Lihas vain näyttää paljon paremmalta."
Heei beibi! Litra lihasta painaa 1,06 kiloa, ja litra rasvaa 0,9 kiloa; niillä on siis puolen kilon selkee ero. :) Syy on lihaskudoksten proteiinit ja vesi jotka painaa enemmän kuin rasvan triglyseridit.
Terveisin Tieteen Kuvalehti 1/2009
Umm, mutta kun litra ja kilohan on ihan eri asia? Litra sokeria ja litra vettä voi painaa eri verran, mutta kilo hoyheniä painaa ihan saman verran kuin kilo tiiliä. :)
Hyvä tarkennus! Oletin vain blogittajan tarkoittavan tässä kontekstissa nimenomaan litraa, koska mitä järkeä hänen olisi ollut sanoa: "Kilogramma nestettä, lihasta ja rasvaa painaa ihan saman verran.", jos hän jo ilmaisi puhuvansa kilon annoksista :---)
Yritän itsekin kovin päästä normaalipainoon/ihannepainoon. Vielä pitäisi saada pois 8-10kg. Sorrun aina viikonloppuisin herkkuihin, ja kun äsken kävin puntarilla oli tullut 2kg lisää painoa. Onko sinulla vinkkejä miten pitää itsekuri viikonloppuisinkin? Ja onko sinulla hyviä vähäkalorisia ruokaohjeita? =)
En lukenu tätä ihan sillo ku sä tän kirjotit mutta nytte ku tuli luettua nii tuli tosi hyvä fiilis ja tuntuu että jaksaa paremmin yrittää päästä omiin tavotteisiin! Kiitti tosi paljon! :)) Lisää tämmösii juttui! ;)
Lähetä kommentti