Lahjontaa.

Lahjat. Elämän suola. Parhaimmillaan ne aiheuttavat onnenkiljahduksia ja pahimmillaan.. No itkua pidättelevän pikkutytön.

Mulle on pienestä asti opetettu, että kaikesta ollaan kiitollisia. Mä siis olen karvaimpienkin pettymysten hetkillä hymyillyt kauniisti ja juossut tilanteen salliessa yläkertaan / vessaan hetkeksi itkemään ja rauhoittumaan :DDD. Kaikesta ollaan kiitollisia, mutta jos jotain odottaa kauheasti, on pettymyskin helposti hetken aikaa todella vahva tunne - varsinkin nuorempana.

Karvain muisto on eräs joulu, kun olin ehkä 11v. Olin toivonut kauhen kasan leluja ja vanhemmat päättivät, että nyt on se hetki kun siirrytään pariin vähän isompaan lahjaan kauhean halpislelumäärän sijaan. Vieressä oli tietysti paria vuotta nuorempien serkkujen uskomaton lahjavuori ja pieni Karkki (yeees, that's me) yritti huuli vapisten hymyillä ja olla onnellinen.

Menin kuitenkin aikaisin nukkumaan ja vollotin mahdollisimman hiljaa hirsimökin yläkerrassa, kunnes äiti tuli kysymään mikä on hätänä :D. Yritin kai vakuuttaa, että kaikki ok, mutta kyllä äiti arvasi. Oijoi. Muistan sen kuin eilisen..

Ylppäreissä minun ei tarvinnut tuntea vastaavaa tuskaa kertaakaan! Kaikki lahjat kun miellyttivät saajaa suuresti. Tähän saattoi vaikuttaa mm. se, että olin infonnut äidin kautta kaikkia sukulaisia ja ystäviä Satumetsä -toiveestani :P.





Lopullinen saldo taitaa olla:

4 isoa kulhoa
6 pientä kulhoa
9 isoa lautasta
5 pientä lautasta
6 mukia




Isot lautaset on ISOJA. Ja niissä kuvankaunis satumetsän peura vähän lepuuttaa. Niin tekevät myös ruokailijat, jos syövät tuonkokoisen lautasellisen ruokaa..



Pikkulautasessa peuranenkin on pirteänä. VOI JEESUS NÄÄ ON KAUNIITA MUUTEN!






Pikkukipossa, isossa kulhossa ja mukissa peura löytyy molemmista asennoista.




Pelkäsin saavani jumalattoman määrän näitä mukeja, mutta Nunun perheeltä tuli 4, enolta 1 ja Annalta 1! Täydellinen setti siis.





Mummi oli niin rakas, että oli yllärinä nypläillyt mulle pitsiset lautastenväliliinat ja lasialuset. Näitä arvostan ihan mielettömästi ja pitää tilata viimeistään jouluksi lisää!

Jos joku ei tiedä mistä on kyse, niin alku- ja pääruokalautasten väliin asetettava liina estää astioita kolisemasta ja riipimästä toisiaan - kestävät pidempään kauniina.

En tosin tiedä, raaskinko koskaan käyttää satumetsääni :DD.


Näiden lisäksi paketeista paljastui:



Klassinen mariskooli. Väri sopii lautasiin hienosti!



Vihreä Iittala -kippo, jonka värisiä laseja lähden metsästämään, kunhan aikaa riittää :).



Mamalta ja papalta 12 skumppalasia. Viinilasit sain jo joululahjaksi :).



New Wavea jonka sopivuutta itseeni kyseenalaistin hieman, mutta tämähän onkin yllättävän nätti :). Ongelmaksi muodostuu vain se, mihin sen kirjavassa Iittala + musta-valkoisessa casa -kaapissani yhdistän :D. Teen tästä aamutee -mukin ja juon sen aina hienon leivoksen kanssa! ... En juo aamuteetä :(




Klassikkosormus Nadjalta<3.




Kasvustoa! Orkidea juuri kuolleen tilalle ja KUOLEMATON kukka Jenniltä.





Ja ehkä coolein lahja EVER. Minna ja Teemu know me well. Christian Audigierin rosé:ta, jonka isi suositteli juomaan pikimmiten heidän kanssaan :D.

En ehkä raaski, ikinä koskaan.. Tää on vaan NIIN hieno!


Parit tärkeimmät vinkit lahjonnan tiimoilta:

- Mieti mitä haluat ja informoi sukulaisia. Kannattaa pitäytyä kohtuuden rajoissa, harva haluaa ostaa sinulle 300 000e autoa (jos haluavat, niin go for it!)

- Jokaisesta lahjapöydästä löytyvät Kalevala -korut ovat muutamassa tapauksessa todella kauniita (mm. vanamo). Ne klassisimmat ovat kuitenkin omaan makuuni niinkin klassisia, että ostan ne mieluummin omilla rahoillani sitten kun siltä tuntuu.. Jos siis tiedät, että joku sukulainen näitä rakastaa, vinkkaa oikean, itseäsi miellyttävän malliston pariin!

- Rahaa? Raha on sinänsä persoonatonta, mutta itselläni on eräs sohvaprojekti, johon lykkäsin kaikki shekit ja setelit. Jos siis säästät jo jotakin varten, älä epäile kertoa sitä vieraille. Mieluummin he tukevat projektiasi, kuin maksavat ryyppyreissusi :P.

- Älä odota liikoja :). Jos odotat kauheasti jotain, tulet pettymään kun et sitä saa. Avoin mieli ja syli - ahneus on rumaa. En toivonut pari joulua sitten lahjaksi yhtään mitään ja meinasin pakahtua onneeni, kun paketeista ilmestyi mitä ihmeellisimpiä vartalomaalauskirjoja, joita äiti oli tilaillut ympäri maailmaa<3.


Unohdinko jotain? Jos unohdin, niin sitten unohdin. Nyt on niin poikkinainen olo, etten edes välitä :D


EDIT.: Seinäsammakko on myös Klaus Haapaniemen suunnittelema ja erittäin rakas :).

EDIT2.: Miten on mahdollista, että mä postasin ihmisten aikaan :DD