Kuulumisia.

Tutun kaavan mukaan tämäkin viikko on kulunut töiden merkeissä. Maanantaina ja tiistaina opetin oppilaille 70- ja 80-luvun meikki ja hiustyylejä. Tiistain demoilustani tykkäsin niin paljon, että tekin saatte sitä katsella :). Oli ihanaa tehdä pitkästä aikaa kunnon puskakulmakarvoja ja hulluja väriyhdistelmiä. Ja kasarimeikin peruskivet: Peittävä puuteroitu pohja + paljon väriä kaikkialla kulmista poskiin asti. Huulet joko nylon-beat -vaaleat, karkkipinkit tai -lilat.
(Tylsä internet latistaa värit tästäki kuvasta.)





Osa oppilaista oli kuvitellut varsinkin 80-luvun olevan kaikista tylsin vuosikymmentunti. Voi miten väärässä olivatkaan ;). Tuli mieletön fiilis, kun tyypit toivoivat, että voisin olla useammin opettamassa.

Kuulin koulussa myös, että lähden parin seuraavan viikon aikana kiertelemään koulun muita toimipisteitä ympäri suomea, ja kouluttamaan oppilaita kynäruiskun käytössä ja bodypaintingissa. Varaan koulun piikkiin kalleimmat hotellit ja matkat ;). Roadtrip-postauksia siis myös luvassa!

Tässä myös hieman keskeneräinen kuva viime lauantain duuneista. Hullut muokkaukset taas, koska oikeasti taustana oli luokkahuoneen oloinen vaalean beessi likainen seinä ja törkyinen lattia... Parempi näin!





Ja vihdoin tämän palkintoruusun eteenpäin lähettämiseen! (Illusian tavoin luulin ensimmäiset päivät, että se on jonkinlainen lintu... :D)




Mielettömästi kiitoksiä myös sharonilta I Love Your Blog! -palkinnosta. Nyt on vihdoin aikaa pistää se eteenpäin seuraaville blogeille, joista osa on varmasti sen jo aiemminkin saanut:

beyond contemporary - Ihanan monipuolinen ja inspiroiva blogi. Tällainen ihminen haluaisin itsekin olla :D

beads and pearls - Normielämää ja askartelujuttuja, joista aina välillä kaipaisin laajempia tutoriaaleja sormet syyhyten. Ja Neetta, seuraan tätä muutenkin kuin vakoilumielessä ;)

pikkutiikerin päiväkirja - Luettavaa hauvavauvan elämästä. Ihanaa juttua, AINA KUN ILLUSIA MUISTAA KIRJOITTAA...

Nelliinan vaatehuone - Nelliina nyt on varmasti saanut näitä ruususia jo 100, mutta yksi lisää ei varmaan tee koskaan pahaa. Minusta on ihanaa, että teksteistä huokuu se, että niiden eteen nähdään vaivaa. Postaukset ovat lähes poikkeuksetta viimeisteltyjä!


Tässäpä melkein kaikki seuraamani blogit, ainakin kun en viitsi palkintoruusua palautaa sen lähettäjille :).

Yritän palailla jo huomenissa jonkun meikkipostauksen kera!

Viikon meikki vol. 1.

Noniin. Tässä tylsyyspuuskassa vääntelin itselleni testimeikkiä, ja sain ah niin upean ajatuksen. Teen kerran viikossa jonkin uuden meikki + hius -kokonaisuuden, ja kuvaan sen teille. Tällä kertaa ideana oli tehdä vitivalkoinen meikki, jossa on kuitenkin jokin juju (hah, kuka arvasi että se on noi huulet). Valokuvauksen opettajani varmaan pyörähtää haudassaan, kun kuulee, ettei yksikään tarkka kuva ollut fiksusti valottunut. Tästä johtuen kuva muotoutui photarin kynsissä hyvinkin sarjismaiseksi. Alku aina hankalaa, ensi viikon kuvasta tulee paljon parempi!

Paremman mallin puutteessa, väännän maskit omaan naamaani. Yritän varmaan joskus napata osioon myös vierailevia tähtiä.

Ideoita ja toiveita seuraavan viikon meikin teemasta saa mielellään heittää tämän postauksen kommentteihin! Niin ja myös kommentteja siitä, onko tämä edes hyvä juttu! :D

Normiduuni.

Päiväni alkoi mukavasti 40min poliisiasemalla istuskelulla. En ollut pulassa, hain vain uusitun ajokorttini :P. Sen jälkeen kaahailin siskon luokse. Sen koira oli hullu. Eli ihana, mutta hullu. Se hepuloi muutamaan otteeseen niin, että minuakin (lue:ei heikompaa) hirvitti. Illemmalla huitaisin Olgan kanssa porvoon intersportiin viihdyttämään asiakasillan vieraita. Ihmiset olivat äärimmäisen mukavia, ja maalauksesta tuli ihan eri tyylinen kuin töistäni yleensä. Ei mitään syvällistä tarinaa tai pitkää suunnittelua, vaan iloisia värejä ja paljon kimallusta. Sen maalaamisesta tuli suoraan sanottuna hyvä mieli.




Tuollaisissa tilaisuuksissa maalaaminen on täysin eri maailmasta kuin kisaaminen. Kisoissa suunnittelen työni ja työjärjestykseni yleensä niin, että se näyttää dorkalta ja epäilyttävältä ensimmäiset 2h, ja alkaa sen jälkeen muotoutua ehjäksi kokonaisuudeksi. Viimeiset 15min ovat ne joiden aikana työ saa sen WHAM -efektinsä.




Tämänkaltaisten duunien taas täytyy näyttää jännittäviltä ja hienoilta alusta alkaen, että ihmiset tulevat kauppaan/alueelle ja jäävät sinne kuluttamaan rahaa ja tutustumaan tuotteisiin. Anatomiasta tai muista kilpailukriteereistä ei tarvitse välittää. Kunhan jälki on joissain määrin näyttävää.




Tässäkin tapauksessa itse maalaamiseen ei olisi varmaan mennyt 30min enempää, mutta työskentelimme hissukseen ja yritin parhaani mukaan asetella Olgaa niin, että ihmisillä olisi katsottavaa. Glitterien puhaltelut ja timanttien liimailut aiheuttivat suurinta ihastelua. En ihmettele ;).




Asiakkaat olivat todella tyytyväisiä työni jälkeen. Ottavat kuulemman yhteyttä jos vaan ikinä keksivät toista tilaisuutta, jossa minua voisivat käyttää. Sain muutenkin tosi monelta tyypiltä käyntikortteja, ja kaikki pyysivät ottamaan yhteyttä. Olga napattiin aiempien arveluitteni mukaisesti arpaonnettareksi. Boksista muuten poimiutui kolme kertaa peräkkäin sama henkilö :D.

Mukava herra mikrofoni kädessä myös haastatteli minua aiemmin. Tyyppi oli hieman jäässä, ja teki mieli ravistella se hereille ja hoitaa koko homma itse. Tässä esimerkkikysymys joka oli vissiin toisena:"Niin.. Tää on vissiin vaan sitten harrastus ja teet oikeesti jotain ihan muuta?". Eh? Olisi ottanut mallia niistä ihanista ylexän pojista<3




Vietettiin maalauksen jälkeinen työaika "shoppailemalla" ympäri kauppaa. Toivottavasti ei sotkettu IHAN kauheasti..






Joku (välillä minä) saattaa ihmetellä, miksi juoksen ympäri pk-seutua tekemässä kaikenlaisia messuja ja kissanristiäisiä. a) ne on töitä b) ne on hauskoja töitä c) miksi kieltäytyisin yhdestäkään mahdollisuudesta tehdä sitä, mitä haluan tehdä kaikista eniten.




Musta on ihanaa, että saan jokaikinen päivä kävellä illalla autolta kotiin, ja miettiä, että tää on mun elämä ja mun työ. Aika harvalla ihmisellä on sama tilanne elämässään.


p.s. mekko on sitten eurokankaasta 50min aiemmin ostetuista kankaista pinneillä ja muutamalla harsimispistolla kasaan kyhätty. En luule olevani vertaansa vailla oleva vaatetusartisaani ;)

cribs.

Niinsanotut vapaapäivät tekevät ihmeitä. Jo kahtena perättäisenä päivänä minulla on ollut vain 2 asiakasta / päivä!! Mikä vapaus. Mikä rauha sielussani. Tästä innostuneena, sain vihdoin aikaiseksi tämän koti-postauksen! Kuvapainotteista matskua siis tulossa. Ensimmäisenä kämpän pohjapiirustus. Saunasta ja vaatehuoneesta en nyt lähtenyt kuvia napsimaan :P.




Eteinen:



Remppa ja suunnitteluvaiheessa tappelin lukuisia kertoja erinäisten ihmisten kanssa seinämateriaalivalinnastani. Kenen mielestä valkoinen samettipintainen tapetti ei muka sovi hiusvärejä ja erilaisia maaleja käsittelevän sotkuisen ihmisen työtilaan?? En ole katunut kertaakaan. Kaikista vähiten silloin, kun jokainen ensimmäistä kertaa kämppään astuva huokaisee ja ihastelee MINUN seiniäni.

Kuvassa myös kampauspaikkani johon istutan kaikki kotona operoitavat asiakkaat.


Makkari:



Takaseinä ja pallot on maalattu tikkurilan pronssinkultaisella taika-maalilla. Unelmoin 3 vuotta kultaisesta makuuhuoneen seinästä. Huone itsessään on todella pieni, varsinkin tästä kuvakulmasta, mutta mitäpä muuta siellä pitäisi tehdä kuin nukkua :). Seinällä roikkuvat pallot ovat sellaisia unihedelmiä, jotka ovat kypsiä ja meinaavat tippua maahan. Selkeää eikö? Iltaisin makoilen sängyssä ja tuijottelen hedelmiäni, ja mietin, mikä niistä olisikaan lempparini.. Tiedän sen kyllä mutta... EN KERRO!


Olkkari + parveke:



Ah. Maailman surkein kuva, koska tästä ei tosiaankaan saa minkäänlaista kuvaa tästä ihanan isosta avokeittiö/olohuone/ruokahuone -kompleksista. Parempia kuvia piti olla tietokoneella.. Mutta enpä tainnut niitä löytää. Jos huomenna on nätti valo, nappaan täydennyskuvan ja korvaan sillä tämän tekstinpätkän ;).




Parvekkeen kohtalo oli pitkään ihan auki, enkä saanut sinne aikaiseksi mitään. Sitten sain ahaa-elämyksen, ja tein sinne sekasortoisen kuuba/välimeri -teeman. Värikkäitä lamppuja, sekalaisia parvekekalusteita. Partsilla vietin suuren osan syntymäpäivästäni, ja se oli omalla tavallaan yksi parhaita kesäpäiviä. Tässä siis kovin metsäinen näkymä suoraan partsilta.



Olkkarin seinät ovat tumman laavan väriset, ja toinen niistä on karhea tuno-seinä. Siihen ei tee mieli kaatua naama edellä. Tavallaan tumma rauhoittaa ja tasapainottaa keittiön vaaleutta. Välillä haluaisin maalata tämän peiliseinän valkoiseksi, että kämppä olisi varsinkin näin pimeään aikaan raikkaampi. En juurikaan pidä tauluista, ja sisäinen narsistini on onnellinen joka kerta kun voin poseerata ja pitää omaa kokkausohjelmaani vihanneksia pilkkoessa.


Keittiö ja ruokahuone:



Rempan aikana keittiö koki varmasti suurimman muodonmuutoksen. Surkeasta umpikeittiöstä ihanaiseksi avokeittiöksi laattalattialla. Kattoon upotetut spottivalot ja niiden kotelot säädettiin ihkaitse, ja se on J:n ylpeydenaihe. Keittiötä rakastan lähes loputtoman kaappitilan ja tyylikkään ulkomuotonsa vuoksi. Se myös jollain tavalla pakottaa pitämään pöydät ja pinnat siisteinä.. Ainakin jos kämpän asukki ei ole minä.



Jääkaapin ovessa kokoelma ehdottomasti ykköslemppari sarjakuvaani: Auttaja Haita.
Kaikki Auttaja Hai -fanituotteet otetaan vastaan ilomielin.

Yleensä ovessa on myös isompi polaroid-kuvien kokoelma, mutta nyt sitä koristaa imelät pusukuvat. Toinen on otettu ennen minun viikkoani espanjassa, ja toinen luonnollisesti viimeisenä päivänä ennen J:n matkaa.



Ruokatilastakaan ei ole sen selkeämpää kuvaa, mutta tässä sen ehdoton kohokohta. Samppe. Klaus Haapaniemen suunnittelema siivekäs sammakko sulatti sydämeni ensitilassa. Kaapissa on jemmassa myös Iittalan Taika-astiastoa, joissa on saman suunnittelijan piirtämä lähes identtinen puu. Ne joiden mielestä sammakko on maailman hienoin, käsi ylös!


Kylppäri:



Huh. Kylppäriin piti laittaa kokonaan uudet laatat, mutta jos vanhat laatat olisi repinyt irti, seinät olisivat lähteneet samalla. PLAN B! Maalasin koko kylppärin uusiksi. Ainoa inhokkini kämpässä on punainen muovimattolattia juuri tässä pienessä kopissa. Uusi pesuallas, suihkuseinä, suihku, lamppu ja maalipinnat tekevät ihmeitä. Kylppärissä on silti joka kerta hauska kuurata hampaita tai kroppaa (varsinkin tuolla pyyhkeen päällä roikkuvalla pesusienellä).



Ja sitten ihan muita juttuja! Olin illalla cubassa hengailemassa ja pelaamassa flipperiä (=PARASTA!), ja klo 20:34 sain ahaa-elämyksen lähetä forumin Ginaan shoppailemaan. Sieltä lähti mukaan:



Pitkä löysä lyhythihainen collegepaita 19.90
Tummanruskea pitsitoppi (rakastuin samanlaiseen pinkkiin jo viikkoja sitten) 12.90
Valkoinen mekko (musta vyö puuttuu, mutta sen olisin aikonut poistaa muutenkin) -50% 12,45

En ole taas aikoihin ostellut käyttövaatteita. Odottelen sitä tavoitepainoa. Tuntuu dorkalta ostaa vaatteita, jotka muutaman kuukauden päästä ovat käyttökelvottomia.. Vaikka ne maksaisivatkin vain sen 10e/kpl.



Huomenna pääsen koiravahdiksi!! En malta odottaa!


p.s. sohva on lähdössä vaihtoon heti kun oon miljonääri ;) (J:lle en ole tätä vielä kertonut)

Se on niin, ja, näin.

Mitenkäs ne mun iänikuiset lupaukset hyvästä postaustahdista?

Noh, tämähän oli nyt ensimmäinen vapaapäiväni sm-kisojen jälkeen.. Olen käynyt kotona pääasiassa nukkumassa ja jos on ollut "kotipäivä" niin täällä on rampannut 102039104 ihmistä peräkkäin.

Tämä kaikki on johtanut siihen, että kaikki vähäisetkin vapaahetket ovat menneet nukkuessa.

Pikaista kertausta viime viikon tapahtumista. Lehtikuvauksia (minä sekä meikkaajana että mallina), opetusta, kymmeniä hiustenlaittoja ja mielettömien uusien tyyppien tapaamista, siskolle superihanan haukun hakeminen (siitä kohta lisää), Cuba!:n 1v. bileet joita ei voi oikein mikään päihittää. Unohdin varmaan 10 asiaa. Mutta ehkä tästä saa edes pientä hajua siitä miten kiireinen olen ollut! Kisakuvien päällä on edelleen tuo saamarin vesileima, mutta teen kokoajan parhaani että saisin originaalit kortilta ulos!



Mutta nyt siihen ihanaan pieneen olentoon, nimeltään Sinna. Jos olisin valmis heittäytymään auton eteen jonkun muun kuin rakkaan ihmisen vuoksi, niin listan kärjessä olisi tuo pieni karvapallo. Joku voisi luonnehtia koiraa hieman villiksi, tai jopa riiviöksi.. Mutta itse koen jokaisen ryntäyksen ja korvien + käsien + hihojen + hiusten puremisen ja repimisen rakkaudenosoituksena maailman parhaalle tädille.




Tänään vietin koiraa halimassa yhteensä varmaan 3h. Ja sen lempilelu on ihan selkeästi vaaleanpunainen pehmovinkupupu jonka sille illalla lahjoitin. Hauvavauvan elämää voi seurata se omasta blogista.


Sitten toiseen lempparitapahtumaan viime lauantailta. Eli Cuba!:n 1v pippalot, joihin sain loihtia kaikista baarimikoista erilaisia pehmopornohahmoja. Nämäkin kuvat ovat vielä teillä tietämättömillä, mutta tässä esimakuna muutama. Kidi edustaa molemmissa kauniissa saksalaishenkisessä varustuksessaan :D.





Oma iltani meni mukavassa pikkuhiprakassa ja klo 03 - 04 välisen ajan vietin keittiön lattialla löytötavarakasan päällä nukkuen<3. Ilta oli kaikenkaikkiaan onnistunut, enkä malta odottaa halloweenia, jolloin teen tyypeistä erilaisia kauhuhahmoja. Tällaiset keikat ovat sekä hyvää pr-toimintaa että mielettömän viihdyttäviä.


Loppuviikolle on luvassa yhä enenevissä määrin töitä. Mutta minä en valita, vaan teen ne kaikki hymyssä suin! Toivottavasti tekin jaksatte päivitellä tätä sivua yhä uudestaan, koska lupaan etten ole hiljentymässä, vaikka postaustahti ei olekaan entisen kaltaista. Kymmeniä ideoita hautuu päässä, nyt tarvitsen enää sen ajan niiden toteuttamiseen!

Tampere!

Noh, koska sm-kuvat ovat edelleen muistikortin vankina, tässä pieni postaus Tampereelta.

Olin siis töissä GNT-expossa joka järjestettiin tampere-talolla. GNT:n ihmiset saivat loistoidean (ainakin minun mielestäni ;) ) päämiesten logojen maalaamisesta fitness-tyttöseen. Pakko myöntää, että mallin kroppa aiheutti vakavan kateusreaktion! Toisin kuin taas törkeässä kunnossa ollut työpisteeni.. Jos joku on onnistunut muuttumaan täystuhosta siivoushulluksi, otan vinkkejä mielelläni vastaan.





Maalaus tapahtui aina noin tunnin pätkissä jonka jälkeen malli asteli lavalla itseään esittelemässä. Maalauksen valmistuttua, kiersimme messut ja pysähdyimme aina päämiesten osastoilla. Kaikki tuntuivat sekoavan. Naiset olivat vaikuttuneita maalauksesta ja miehet taas mallin kropasta ;).



Aamuherätys oli klo 05:30 ja epäilin syvästi baarikelpoisuuttani. Tampereella on kuitenkin aina ihan kipeän hauskaa, joten keräsin itseni. En sitten tiedä miten hyvää seuraa loppupeleissä olin.. Seuraava kuva voi olla pieni vinkki. Loppuillasta ÄÄRIMMÄISEN humalainen mies päätti suudella kättäni intohimoisesti. Hyvä etten läpsäissyt tyyppiä suoraan naamaan. Totesin vaan, että olen islanninsveitsiläinen aatelinen ja turvamieheni heittävät tyypin pihalle ellei hän jätä minua rauhaan.. Samalla känniasteella oleva ihminen olisi tosin uskonut tarinan vaikka siitä, että olen keijukuningatar ja muutan hänet ampiaiseksi.. Ensi kerralla käytän jälkimmäistä tarinaa.



Lauantaihin heräsin entistä väsyneempänä, mutta tampere on aina hyvä minulle<3 Tällä kertaa sain mussuttaa aamiaissämpylää ja ihana ystäväni Mari kielsi minulta siivoamisen, vaikka imuroi itse hullun lailla.



Lauantai-iltana lähdin kotia kohti ja kävin ensimmäistä kertaa paljonpuhutussa ideaparkissa. 40min ei yllättäen ihan riittänyt paikan koluamiseen. Löysin tuliaisen siskolle ja sen tulevalle koissulle.

Tässä vielä perjantain hobotaiteilija -look.



Paita: bench
Kengät: converse
Farkut: cheap monday (hyvin paljon tuunatut)
Huppari: eve of eden
Pipa: Pojan<3


Asiasta viidenteen. Heroesin 3. tuotantokausi on uskomattoman hyvä.

Nyt suuntaan äidin kanssa etsimään jotain keinoa muistikortin tyhjentämiseen! Toivottavasti kuvat löytyvät!!

Tässä pientä esimakua treenikuvista:

ARGH! (+ suomenmestari)

Olen nyt tapellut puoli tuntia kameran ja muistikortinlukijan kanssa (jälkimmäinen thaimaan laatua n. 2e..) enkä saa kisakuvia millään ulos!!

Niille jotka eivät spotanneet minua kymppiuutisista tai muualtakaan, nappasin taas koreimman pokaalin ja MIELETTÖMÄN MÄÄRÄN PALKINTOJA!!!

Huh. Levitin palkinnot ympäri äitin ja isin olohuonetta ja olisin voinut uida siinä meikkimeressä. Kuvat palkinnoistakin ovat jumissa tuolla kamerassa... Turhauttavaa!

Tänään olin messuilla kannustamassa oppilaita maskeerauksen sm-kisoissa joissa aiheena oli Kaaso. Hyvin meni, sillä 2. ja 3. sijat tulivat meidän kouluun! 2. ja 1. oli samat pisteet, ja tuomariston puheenjohtaja päätti toisen työn olevan teknisesti parempi.

Nyt meinaan kuolla väsymykseen. Sokerina pohjalla koomauskuva tampereelta. Hommaan kuvat ja sm-postauksen huomiseksi! Kamalasti juttuja jonossa, ensi viikolla ei puutu luettavaa :)




Sain vielä aijalta tällaisen söpötyksen<3 Lähettelen sen huomenna eteenpäin!

Terveisiä!

Holla!

Kisat on ylihuomenna (tai huomenna koska kello löi jo 12..) ja fiilis on AIVAN MAHTAVA!

Tänään saatiin kisatyö kunnolla treenattua ja olotilaa ei voi sanoin kuvailla. Uskon, että miten tahansa taas käykään, saan olla tyytyväinen omaan suoritukseeni. Katsotaan mihin sijaan se lopulta riittää :).

Aamulla eli taas kerran 6h työunien jälkeen suosikin kuvauksiin ( töihin, ei malliksi ;) ) ja sitten viimeistelemään kaikki kisa-härpättimet.

Sunnuntaina tai maanantaina tulee kunnon postaus koko sm-kisahulinasta! Yritän saada näitä univelkoja hieman lyhennettyä ja se saattaa johtaa kymmenien tuntien uniputkiin..

Ja samaan syssyyn: Kiitos kaikille jotka jaksavat lueskella postauskadosta huolimatta<3

<3: S

p.s. Cristalin kuva ei liity mihinkään mitenkään, postaus vaan näytti niin orvolta! :D

p.p.s. Viralliset nettisivut auki, mutta keskeneräiset.

Kuolemanväsynyt saara + helvetin valtiatar.

En meinannut uskoa omaa ajatuksenjuoksuani kun herätyskello soi aamulla klo 6:00. Lähtö siis oli vasta n. 2h tämän jälkeen?! Nopeasti se aika kuitenkin kului radiota kuunnellessa, paniikin iskemistä odotellessa. Petyin hieman, kun en ollutkaan toimintakyvyttömän tönkkö :(.




Radiotalolle löysin ongelmitta. Tähän oli syynä ehkä se, että sisko on viereisessä rakennuksessa töissä, ja eilen kävin n. 400m päässä maikkarilla piipahtamassa. Olin selkeästi tehny alitajuista taustatyötä jo kaksi päivää ennen h-hetkeä. Ei sillä, että olisin ollut mitenkään innoissani.. Ainakaan äitiin verrattuna..

Tai mummiin...

Tai koko muuhun sukuun, joka oli ilmeisesti kuin köytetty radion viereen. Minusta on ihanaa, että perhe jaksaa olla kiinnostunut asioistani, ja tukea sekä tällaisina hyvinä että joskus iskevinä huonoina hetkinä!




Oli yllättävän helppoa työskennellä ja jutella luureihin samaan aikaan. Multitasking on naisten hommaa. Mallina toiminut Ylex-Aamun venla oli varmasti innokkaampi maalauksesta ja sarvipääksi muuttumisesta kuin kaikki aiemmat uhrit yhteensä.

Huomenna saa sitten kuulla mitä sammakoita onkaan tullut suusta päästettyä aina sen jälkeen kun joku päätti että: "Saaralle nelonen päähän". Ainoa ohjeistus radio-urani laukaisuun oli vastaus JOO! kysymykseeni: "Mmmitä mä teen.. Puhun?".




Minkäänlaisena yllätyksenä ei tullut se, että aamun pojat olivat mukavia, varsinkin lähes kattoon asti innostuksissaan pomppinut Juuso. Rakastuin salaa radiotyöhön ( + tietysti Juusoon ja Mattiin joita alan stalkata aktiivisesti ), ja heitin eiliset maikkarilla työskentely -unelmani romukoppaan!

Aamutiimin maalauksen suunnittelin ihan varta vasten tähän käyttöön, en nimittäin halunnut paljastaa lauantain suuria suunnitelmiani ;)

Testamenttasin sekä sarvet, että layoutin innokkaalle Venlalle. Sarville tulee varmasti käyttöä, varsinkin kokouspöydän auktoriteettijärjestystä ratkoessa.




Haastattelu on huomenna kuunneltavissa ylex-aamun nettisivuilla!

Video killed the Radio star.

Vääntäkää radiot tiistai-aamuna YleX:n taajuudelle 91,9 klo 9 maissa!

Siellä olen minä jonkinmoisessa paniikissa edustamassa tätä bodypainttaajien ammattikuntaa. Paniiki siitä, että ylex on se ainukainen radiokanava jota suostun kuuntelemaan, ja jota siis olen orjallisesti kuunnellut jo vuosien ajan :D




Viikonlopun vietin tampereella JA OTIN PALJON KUVIA! Toivottavasti huomenna olisi edes pieni vapaahetki niiden tänne siirtämiseen.

Kiireinen elämä.

Mun tarkoituksena oli hukuttaa itseni töihin, nyt kun poika on poissa. EN KYLLÄ ARVANNUT ETTÄ ONNISTUISIN SIINÄ OIKEASTI :D

SM-kisat on tosiaan viikon päästä, ja tajusin vasta nyt kuinka paljon tekemistä tässä aina on. Sen lisäksi huomenna lähden tampereelle töihin koko päiväksi ja illaksi. Ensi viikolla on opetusta, kuvauksia, treeniä ja duunia. Niin ja yksi haastattelu, laitan vaikka siitä sitten kunnon postaukseen.. Jos vaan ehdin sellaisen tekemään ennen ensi viikonloppua. (Ehdin kyllä ;) )

En ole ehtinyt edes nukkua kuutta tuntia enempää yössä. Jos jatkan tätä menoa vielä 8 viikkoa, minut voi kantaa suoraan auroraan burnouttia potemaan.

Nyt kamera latinkiin, että saan paljon kuvia huomisilta messuilta ja sitten unta kuulaan. HERÄTYS KLO 5:45!