Bambisilmät.

Jee! Ehdin!

Toivottavasti kaikki tätä kaipaavat kerkeävät kurkkaamaan blogia ennen huomisen hurvitteluja! Mallina toimii kerrankin joku muu kuin minä! Kuvissa siis ihana Tiia joka sattui hengailemaan luonani juuri oikeaan aikaan. Tuntuu, että ohjeiden pitäisi olla paljon monimutkaisemmat.. Mutta kai tämä vaan on juuri niin yksinkertaista, kuin miltä se tuntuu :D.

Tarvitset:

- Vähintään 1 paketti irtoripsiä (Epätasaiset toimivat parhaiten.)
- Pinsetit
- Ripsiliima (Pakettien mukana tulevat saattavat olla ok, mutta jos teet tätä usein, satsaa hieman ja osta DUO -ripsiliima. Liima on lateksipohjainen, eikä siis sovi lateksiallergikoille.)
- Peili :)













Tiian omat ripset (Kiva tunteellinen taidekuva btw :D):





1. Leikkaa ripsinauhasta n. 2 - 5mm levyisiä pätkiä, ja laita sisäkulmista leikatut lyhyemmät pätkät erikseen sivuun.

2. Taivuta ripset kevyesti ja levitä ripsiväriä normaalisti Ei tarvitse paakuttaa, kevyt harjaus riittää!

3. Pursota ripsiliimaa muovialustalle pienen helmen kokoinen pisara. Ota ripsitupsusta pinseteillä kiinni, ja dippaa nauhapää ripsiliimaan.

4. Anna kuivua n. 10sec ja paina nauha sitten aivan omien ripsiesi tyveen ihoa vasten. Yksittäiset tupsut on kokonaista nauhaa huomattavasti helpompi saada lähelle ripsiä!

Alaripsiä kiinnittäessä nosta leukaa hieman, jotta saat ripset helpommin ripsien alle.

Jos lyhimmät ripset loppuvat, pidempiä voi tietysti rauhassa saksia lyhemmiksi :).







5. Liimaa tupsuja haluamasi määrä. Jos haluat tähtimäisemmän efektin, laita ripsien tyveen 4 pidempää tupsua, ja 3 lyhyempää tupsua pidempien väleihin.

Kuvassa on merkitty vihreällä kaikki Tiian ripsiin käytettyjen palojen kiinnityskohdat.




6. Harjaa vielä toinen kerros ripsiväriä omien ja lisäripsien päälle. Se tekee ripsistä luonnollisemman näköiset.






7. Ihastele räpsyjäsi ja totea, kuinka helppoa se olikaan!









Lisäkysymyksiin vastataan mielellään! :)


Edit: Kysymysvastailua!

Seppälän liima on aika kuraa, mutta jos se on tuoreesta satsista, ja näinollen hyvin geelimäistä (ei tönkköä + venyvää), se toimii ihan ok.

Jos ripset tippuvat, liima on ehtinyt kuivua liikaa ennen sen asettamista iholle. Liima saattaa kuivua liian nopeasti, jos kiinnittämistä tuumailee liian pitkään (Tuo 10sec on hyvä aika DUO:lle, seppälän ym. liimoista en valitettavasti osaa antaa vastaavaa aikamäärettä.). Myös liian rasvaiset luomet (vaseliinia ym.) hylkivät luonnollisesti liimaa.

Ripset poistetaan vaan nyppäisemällä ne irti ihosta. Jos ne on liimattu oikein, se ei tunnu epämiellyttävältä. Jos liimaa on kuitenkin turahtanut ripsien päälle, voi poistaminen nipistellä ikävästi. Tällöin kannattaa liottaa silmää hetki vedenkestävän meikin -poistoaineella uitetun vanulapun kanssa. Myös baby-oil käy.

Duo lähtee mukavasti ja venyvästi irti, nämä geelimäiset joissa on jotain erilaisia liuottimia saattavat tarrata tiukempaankin. Liima maksaa n. 20e tuubi, ja kestää normaalilla ihmisellä muutaman vuoden :).

Välipäivähei!

Noniin, hienostihan mulla riitti aikaa tehdä kunnollinen postaus. Siivosin kodin joulunjälkeissiivouksena, ja siihen upposikin niin monta tuntia, että postaus jäi kakkoseksi. Nyt olen 30.12. asti keski-suomessa sukuloimassa, ja kuinkas kävikään, töitä löytyy täälläkin.

Serkkupojat ja muut sukulaiset seisovat jonossa ja sakset viuhuvat :). Juuri se hetki, kun toivoin saavani nukkua sydämeni kyllyydestä ja unohtaa kaikki työt... No, sukulaiset ovat rakkaita, ja nämä työt teen todella mielelläni!

Viime yönä nukuin enemmän kuin pitkään aikaan (8h), joskin uneni keskeyttivät klo 09:00 kirkonkellot, jotka tuntuivat kumisevan ikuisuuden. Kuulin myöhemmin, että kirkolla on salakoodeja, joiden avulla soitetaan tietoja kaupunkilaisille kuolleista ja syntyneistä jne. En osannut arvostaa tätä nerokasta viestintätapaa, kun uni olisi maittanut paremmin kuin hyvin.


Palailen takaisin kotiin silloin 30. päivä, ja yritän saada samana iltana teille irtoripsi-postauksen, kun sitä on niiiin kovasti pyydelty. Isot räpsyttimet uudeksivuodeksi kaikille!!

Nyt menen ottamaan vielä muutaman tunnin nokoset, ennen kuin ajan viiniä nauttineet vanhempani ja siskoni tädin luota takaisin mummilaan. Huomisaamun herätyskellona taitavat kirkon sijaan toimia alle kouluikäiset serkut ;).

Jouluhei!

Hei ihanuudet, kirjoittelen äitin ja isin koneelta, huimat 300m omasta kämpästäni siis :D. Tämä tietokone on jo sen verran aikaa nähnyt, etten edes unelmoi kuvien lataamisesta, ja kunnollisesta joulupostauksesta ennen huomista.

Aattoilta sujui rauhallisesti kuten yleensäkin, tällä kertaa vain viimevuotista puolet pienemmällä porukalla. Lahjapaketeista paljastui mm. upouusi ihana imuri (musta nyt tulee todella siisti?), kirjoja, ehkä koko maailman siisteimmät alushousut, marimekon lakanat ja viinilaseja.

Tänään tulee vielä pari pientä pakettia lisää , sillä siskoni oli muualla aattona, ja päätimme venyttää joulun kaksipäiväiseksi.


Nopeampaa tietokonetta odottaessa, chilaxatkaa kunnolla ja nauttikaa lomasta!<3

City!

Tässä vihdoin. Kiitos äiti!<3

Hyvää yötä!

Olin taas vaihteeksi autolla baarissa. Positiivista siinä on, että:

- Pääsee aina turvallisesti kotiin.
- Ei tarvitse morkkistella aamulla, mitä tuli taas örvellettyä.
- Naama ja pää pysyvät suht hyvässä kuosissa kotokoloon saakka.
- Rahaa säästyy ainakin jonkin verran :)
- Aamulla on hyvä olo.

Miinuksena taas:

- Kestät n. miljoonaa känniääliötä.
- Tajuat, millainen paikka baari ihan oikeasti on.
- Joudut luultavasti heittämään ainakin 1 ihmisen kotiin.
- Nukuttaa NIIN paljon.


p.s. Huomenna on luvassa kodin joulusiivous ja Marin pikavisiitti tampereelta!<3

p.p.s. Ripset on ihan omat ja ilman meikkiä otettu noi kuvat muutenkin ;)

Kuulumisia vol. 193i23

Hahah. Mun piti esitellä teille vähän mun työpaikkaa, mutta puhelimen akku sanoi itsensä irti. Pahoittelen jos ja kun kuulostan feikiltä ääliöltä. Kameralle (puhelimelle) puhuminen on vaikeampaa kuin luulisi.. Yritän hommata jonkun hieman järkevämmän videopostauksen joku päivä. Ehkä se feikkiyskin katoaa harjoituksen kanssa :).

Koko alkuviikko on kulunut päätä selvitellessä ja opettaessa. Tänään oli ensimmäinen vapaapäivä, jonka käytin joululahjojen valmistukseen ja ystävien tapaamiseen.



Iltapäivällä suuntasin kolmen sekopään kanssa Beverly Hills Chihuahua :n kutsuvierasnäytökseen, jossa oli myös muutamia julkkiksia koirineen. (mm. Aira Samulin, joka noin puoli tuntia leffan alun jälkeen veti suurehkon hattunsa silmilleen ja alkoi kuorsata meidän vieressämme takarivissä. Kyllä. Kuorsata. :D)

Leffaeväiksi sai aulasta valikoida haluamaansa limpparia ja laatikon popcornia. Tennispalatsiin tottuneina järkytyimme juomatelineettömyyttä (Onko tuo edes sana? En ota siitä vastuuta..) ja päädyimme asettamaan popparit varovasti lattialle, kumoon potkimisen armoille.



Leffa oli hillitön, varsinkin kun kyseessä oli dubattu versio. "Beibi, mä lupaan aina hoitaa sun puutarhaas" -kommentti pieneltä koiralta toiselle sai muutaman muunkin suunpielet ylöspäin, ainakin naurunremakasta päätellen. Ainoana miinuksena sanottakoon, että hieman överi Disneymäisyys puski muutamin kohdin niin paljon pintaan, että teki mieli läpsäistä itseään poskelle ja herätä siitä transsista. Vannoutuneena High School Musical -fanina pidin kuitenkin suuni supussa ja käteni kurissa.. Disneylove 4-evah!

Näytös järjestettiin Bristolissa, ja jäimme sen jälkeen vielä Time Bar:iin istuskelemaan. Baarimikko ja lähin pöytäseurue epäilivät täysi-ikäisyyttämme, ja eniten epäilyksiä herätti luultavasti kummitätini. Tyttö on syntynyt vuonna -85 eikä näytä päivääkään yli 14-vuotiaalta. Tajuan muuten joka kerta ystävien kanssa ollessani, kuinka paljon enemmän sitä pitäisi harrastaa. Tyhmästä päästä kärsii koko kropan lisäksi myös sosiaalinen kanssakäyminen.


Nyt katson vielä iltasatu -leffan ja painun sitten pikimmiten pehkuihin.

Positiivista energiaa.

Sitä saa lähettää tänne nyt!




Kuva: www.funnydog.net

Uusi kulta!

Uudet asiat (lue: tavarat) ovat poikkeuksetta odotettuja ja ihania. Uudella imurilla on juhlavaa siivota, ja uudella hammasharjalla hampaat tulee pestyä vielä hieman tarkemmin. Mitä uutta minulla on? NO PUHELIN!!

Reilun vuoden kunniallisesti minua palvellut sony ericsson W880i ei enää kuiskutellut korvaani mitään, ja kun en saamattomana päässyt viemään sitä korjattavaksi, lainasin J:n vanhan Nokian. Nokia palveli minua uskollisesti kuukausia, mutta jotenkin se ei vastannut mielentilaani. Kaikki tämä kulminoitui pari viikkoa sitten, ja mietin, pitäisikö minun pyytää uusi puhelin Bangkokin uumenista. Vaihtoehto vaikutti pohjimmiltaan perisuomalaiseen mieleeni kuitenkin epäilyttävältä, ja haudoin asiaa aina viime maanantaihin saakka.

Ilmaisin olotilani ja murheeni puhelimen minulle soveltumattomuudesta J:lle, joka oli uusien tapojensa mukaisesti ihana, ja ehdotti ostavansa puhelimen minulle aikaisena joululahjana<3 Pakkaan sen ehkä uudelleen aattoiltana ^_^.

Malleja ja merkkejä on luonnollisesti tuhoton määrä, ja nykyään lähes kaikista löytyy kätevimmiksi todetut perustoiminnot. En siis lähtenyt klikkailemaan auki kuvia hintahaitarin kauimmaisesta päädystä, vaan etsin omaa silmää miellyttävää luuria, josta löytyisi mielellään:

- Soittomahdollisuus (:PPP)
- Erinäiset tekstiviestityypit (:PPPPPP)
- Ei se kaikista surkein kamera
- Bluetooth
- Jonkinmoiset pelimahdollisuudet
- Omaa silmää miellyttävä muotoilu
- Omatuntoa solvaamaton hinta

Kaikki tämä, ja varsinkin viimeiset kohdat, kohtasivat Samsung U700 -puhelimessa. Kapula on muutamilla foorumeilla saanut rajuakin kritiikkiä, mutta päätin ottaa riskin. Kauneuden vuoksi jne. ;). Tähän mennessä en osaa sanoa yhtään pahaa sanaa, joka ei liittyisi omaan avuttomuuteeni uuden merkin edessä.


Ostohetki oli aiemmista kokemuksistani poikkeava. Muistan jokaisen puhelimeni saamishetken kuin eilisen. Jokaisessa oli jotain taikaa :). Lahja, yllätys, lahja, lahja, salaa tilattu jne. Tuntui NIIN oudolta vain kävellä sisään kauppaan, sanoa tiskille puhelimen tiedot, ja ottaa boksi käteen. Ihan kuin ostaisi mukin chai lattea (En juo sitä koskaan... Ikinä..).








Puhelin on sopivan kokoinen kädessä, ja NIIIN nätti. Kuulin kyllä ikäviä huhuja, että heijastava pinta kuluu käytössä.. Siksi yritän tapojeni vastaisesti pitää suojamuovia näytön päällä mahdollisimman pitkään, ja samalla etsiä suojapussia, joka ei saisi kaikkia kehoni karvoja pystyyn ällötyksestä.








Näppäimistö liukuu todella mukavan tuntuisesti näytön alta, ja napsahtaa vielä miellyttävämmin takaisin, kun mm. puhelun jälkeen liu'uttaa sen leukaa tai ohimoa vasten kiinni :>. Näppäilytuntumakin on tekstareita kirjoittaessa sopivan jämäkkä, toisin kuin 880i:ssä, jonka näppäimet ovat nuppineulan päätäkin pienemmät.. En vieläkään löydä puoliakaan erikoismerkeistä, ja puheluista valehtelematta jokainen menee vahingossa pitoon.. Virheistä oppii. Kohta olen samsung-master.










Voi ihana puhelin, meillä tulee olemaan niin kivaa<3



P.S. Uutukaiset ovat myös shepherdin äärettömän lämpimät sisätöppöset, jotka ovat ensimmäinen jalkojani tarpeeksi tällaisella ilmalla lämmittävä keksintö.





P.P.S.

Puhelimen nimi on Naksu<3

6.12.

6.12. Herään aamulla, ja ihmettelen, miksei herätyskello ole vieläkään soinut. Katson puhelinta, ja kello on 11:26. Meidän piti olla Stage 11:sta klo 11:30... HYVÄÄÄ! J lähti kuskaamaan mua Helsinkiin, ja otti mulle jopa aamiaisrahkan jääkaapista evääksi<3




(Kuvioiden ääriviivat maalattiin käsin ja niiden sisällä oleva pinta suihkutettiin puvussa käytetyn mustan pitsin läpi, jotta kuviot olisivat yhtenevät.)





Kello 12:06 Anna ja Carla olivat saapuneet vain hetki minua ennen, ja olin ainoa joka panikoi myöhästymistäni. 5min myöhemmin chai latte toisessa kädessä ja kynäruisku toisessa, alkoi 6h työurakkani.

Meikki haluttiin pitää luonnollisen kauniina ja raikkaana. Paljon kuultoa ja isot bambisilmät! Annan iho on onneksi täydellisessä kunnossa, ja se mahdollisti ideoiden toteutuksen rajoituksetta.




(Tiimin jäseniä oli stagella koko päivän aikana n.8. Tiina Lehmusvyöry viimeistelee Annan kampausta.)


Aika kului yllättävän nopeasti, enkä ehtinyt kertaakaan toivoa työn olevan jo ohi. Olisin liimaillut kiviä vaikka seuraavaan aamuun asti! Välillä kävin Waynes Coffeen puolella täyttämässä chai latte -lasini.

Tavallisesti koko kropan maalaamiseen kuluu n. 3h, mutta tällä kertaa liimasin pikkuisia kristallikiviä yli 4h. Koko korussa niitä oli yli 600! Liimana käytimme iholiimaa, joka on niin vahvaa, ettei sille ole edes olemassa poistoainetta joka takaisi sen irtoamisen 100%. Timantit kyllä saa raksittua irti kynsien avulla, mutta liima jää ihoon kuin tauti (joku ikävä tauti). Koko korun päälle lisättiin vielä fixing-sprayta, joka on kuin suihkutettava laastari.

Noin 10 fix-kerroksen jälkeen pakkasin kamppeeni, halasin kaikki tyypit läpi, ja juoksin päätä pahkaa autolle, jotta ehtisin äidin ja isin luokse tuijottamaan taulutelkkarista Annan saapumista MAHDOLLISIMMAN suurena. Pelkäsin kuollakseni, että kaikista varmisteluista huolimatta puolet kivistä olisi pudonnut narikkaan tai tarttunut takin vuoriin. :D

Mutta kaikki hyvin. Anna näytti upealta, ja panu käveli herrasmiesmaisen arvokkkaasti neidin perässä. Niinhän sen pitääkin mennä, vahvat itsenäiset naiset suunnannäyttäjinä ja miehet siellä perässä ;).


Ensi vuotta odotellessa ya'll!



(10 000e korvikset odottelivat vuoroaan koko päivän minigrip -pussiin teipattuina :D)



(Essi Partti viimeistelee pukua käsin.)

Linna.

Pakko päästää vähän höyryjä!!!!!!!!!!!!

Eli, kuten monet arvasivatkin (Saga ensimmäisenä ;) ), Annan päällä oli ja on edelleen linnanjuhlissa minun taiteilemani meikki, sekä bodypainting-koru. Ihan uskomatonta.

Eniten jännittää, tajuavatko ihmiset korun olevan bodypaint, vai yhdistetäänkö se vain pukuun (niinkuin stara.fi teki). Seuraavat päivät surffaan varmaan hermorauniona ympäri Internetiä ja etsin arvosteluja ja mielipiteitä kokonaisuudesta. Ja tietysti minun työstäni! Pakko sanoa, että olen äärimmäisen ylpeä ja iloinen. Lähes niin iloinen, että meinaan unohtaa tämän stressinjälkeisen päänsäryn!


Mikä on teidän tuomionne?


kuva: Yle.fi

Sotakorvauksia.

Mulle tuli kaamea morkkis, kun katsoin joulukuun postaus-saldoa. Ei tällainen peli vetele! Siksi tässä kasa SaLa-kuvia (Saara+Laura+Kamera) keskiviikolta. Kuvissa näkyy koko maailman ainoat 2 hattua, joita voin käyttää näyttämättä lattapäiseltä riemuidiootilta.. Tai näytän kyllä nytkin, mutta hyväksyn sen :D Onnellinen hehku on ammattisalaisuus, tai sitten eroahdistuksen katoamisen sivuoire<3

Terkkuja Lauralle, hienot tähtäykset ja tarkat kuvat. Huomioi varsinkin kuvat 2. 4. ja 5.!

Homecoming!

J is back, ja niin on ne siveltimetkin ;).

Ajoin keskiviikkona kentälle 06:40, ja J oli jo parkkipaikalla odottamassa. En muista milloin viimeksi olisin ollut yhtä hämmentynyt. Kaksi ja puoli kuukautta. Niin lyhyt ja silti NIIN pitkä aika. En meinannut tunnistaa koko tyyppiä :).

Kotiin päästyämme suurensuuri matkalaukku aukesi, ja paljasti lähes äärettömältä tuntuvan määrän ihanuuksia.

Yläkuvassa näkyy koko paketti, mutta tässä vielä listaus, jotta voitte kihistä kateudesta!

Shu Uemura:

-DEPSEA WATER FACIAL MIST - kasvovesi
-HARD FORMULA - kulmakynä
-EYE LIGHT PENCIL WHITE - tuplapäinen silmäkulmakynä
-GLOW ON - poskipuna
-UV UNDER BASE SPF 10 - meikinpohjustusvaahto
-meikkisieniä
-naamio
-ripsentaivuttajat x 3
-meikkauspeili x 2

anna sui:

-5 luomivärin paletti
-2 poskipunaa



Siveltimet ja niiden koodit näkyvät kuvassa tarpeeksi selkeästi. Jos joku vielä näiden siveltimien kokeilemisen jälkeen väittää, että niissä ei ole eroa huokeampiin verrattuna, niin... Niin.. No se tyyppi on ääliö ja väärässä!

Pääsin kokeilemaan suteja tositoimissa tämän aamun kuvauksissa. I'm impressed! Viikonloppuna on edessä tulikoe.

Tässä on nyt vain se huono puoli, että halajan näitä mielettömästi lisää. Kaikki shu uemura -lahjoitukset otetaan vastaan avosylin!




Lisäksi sain kasan EdHardy -teeppareita (ihan aitoja suoraan tehtaalta 300e/kpl<3) ja hupparin. Supersöpöjä pandasukkia unohtamatta!





Kuvien ulkopuolelle jäivät Balilaisen mummon kutoma pipo ja huppari. Ja mies. Ja alin kuvakin on maanantailta :P (Korvikset by Neetta).



P.S. Tämän postauksen kirjoittaminen ei mennyt ihan putkeen, kun väsymys ja jännitys hakkaavat päälle. Nyt menen pesemään siveltimiä ja pakkaamaan huomista varten!


P.P.S. Ja niinkuin monet ovat jo arvanneetkin, kyllä siellä linnanjuhlissa saattaa jotain allekirjoittaneen tekeleitä vilahdella. Pitäkää siis silmät ja korvat auki!